Varallisuusverolla on SAK:n mukaan mahdollista lisätä valtion verotuloja ilman, että joudutaan korottamaan työn verotusta, se kun on työllisyyden kannalta haitallisinta.
– Väestön ikääntyminen haastaa julkista taloutta. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan on säilyttävä vahvana, jotta emme joudu taas tekemään uusia leikkauksia. Se edellyttää julkista taloutta vahvistavaa veropolitiikkaa, huomauttaa Kaukoranta.
Tuloverotusta ei hänen mukaansa ole nyt syytä keventää.
– Mutta pieni- ja keskituloisten ostovoimaa kannattaa varautua tukemaan palkkaveron kevennyksillä, jos Suomi ajautuu uudestaan taantumaan.
Varallisuusverosta jopa yli 100 miljoonan euron verotuotot
Varallisuusveroa perustelee Kaukorannan mukaan myös varallisuuserojen hillitseminen.
Tätä nykyä varallisuus on keskittynyt Suomessa aiempaa vahvemmin varakkaimmille: kun vuonna 1994 varakkain kymmenys omisti 39 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta, oli tuoreimmassa tilastossa osuus kasvanut liki 47 prosenttiin.
– Varallisuusverosta on mahdollista saada jopa yli 100 miljoonan euron verotuotot, jos esimerkiksi yli 100 000 euron varallisuuksiin kohdistuisi hyvin maltillinen 0,1 prosentin varallisuusvero, Kaukoranta sanoo.
Hillitsee eriarvoisuuskehitystä
Varallisuusvero kohdistuisi nyt verotuksen ulkopuolella oleviin omaisuuslajeihin, joita ovat osakkeet, talletukset, sijoitusrahastot, metsät ja pellot.
Fiskaalisten syiden lisäksi Kaukoranta perustelee varallisuusveron käyttöönottoa muun muassa eriarvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvillä syillä. Varallisuusvero hillitsee osaltaan hillitsee eriarvoisuuskehitystä.
Varallisuusveroa maksaisi lähinnä varakkain kymmenys. Veroprosentin ollessa pieni vaikutus olisi Kaukorannan mukaan kuitenkin yksilötasolla suhteellisen pieni. Rikkaimmassa kymmenyksessä vero olisi hänen mukaan keskimäärin vajaat 400 euroa vuodessa, joka on suhteessa keskimääräiseen kokonaisvarallisuuteen (966 000 euroa) vain 0,04 prosenttia ja suhteessa keskimääräisiin käytettävissä oleviin rahatuloihin (78 500 euroa/vuosi) noin 0,5 prosenttia.
Vertailun vuoksi Kaukoranta muistuttaa sijoitusten hallinnointipalkkioista, jotka ovat esimerkiksi osakerahastoissa yleisesti yli yhden prosentin ja kustannustehokkaissa indeksirahastoissakin usein useamman promillen.