Vasemmistoliitto vaati vaaliohjelmassaan, että eduskunnan asemaa vahvistetaan turvallisuuspolitiikassa. Puolueen mukaan Naton isäntämaasopimus ja kumppanuustavoitteet sekä paketti kansainvälisistä sotaharjoituksista pitäisi tuoda kansanedustajien käsittelyyn.
Mutta millaisia ovat kansainväliset harjoitukset, joissa Suomi on jo nyt mukana?
Yksin tänä vuonna Suomi osallistuu kaikkiaan 92 kansainväliseen harjoitukseen, joista Suomen alueella pidetään 30. Erityinen rooli niissä on Natolla, Yhdysvalloilla ja Ruotsilla.
Osa operaatioista venyttää rajaa, joka on perinteisesti ajateltu sopivaksi sotilaallisesti liittoumattomalle valtiolle.
Tällainen oli viime vuoden lopulla pidetty Naton niin sanottu ”korkean näkyvyyden” Trident Juncture -harjoitus, jonka ytimessä oli testata sotilasliiton 5. artiklan mukaista yhteistä puolustusta. Se pidettiin osittain Suomen Lapissa.
Kysymyksiä herättäneitä harjoituksia ovat olleet myös toukokuun lopulla päättyvä Bold Quest – tulenkäyttötapahtuma sekä CMX-karttapelit.
Naton 5. artiklan mukaisiin harjoituksiin osallistumista perustellaan pääesikunnassa puolustusvoimien uudella tehtävällä, johon kuuluu sotilaallisen avun antaminen ja vastaanottaminen. Samalla alleviivataan, että Suomi ei osallistu sotilasliiton yhteiseen puolustukseen.
– Suomi ja Ruotsi pääsevät harjoituksessa seuraamaan Naton suunnittelua ja toimintaa artikla 5 -tilanteessa Pohjois-Eurooppaan sijoittuvassa realistisessa skenaariossa, puolustusvoimien viestintäjohtaja Max Arhippaisen välittämissä, Trident Junctureen liittyvissä vastauksissa valotetaan.
Liittoumassa Arabiemiraatit
Bold Quest on harjoitus, joka on räätälöity tukemaan Yhdysvaltojen sotilaallisia tarpeita.
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa pidetty harjoitus, jonka ”omistajuus” ja jaettu johtovastuu on vieraalla valtiolla. Lisäksi se vaatii pysyviä investointeja, jotka liittyvät kymmenien kilometrien mittaisten tietoliikenneverkkojen kaivamiseen Lappiin.
Bold Questin taustalla on ajatus siitä, että Yhdysvallat lähtee toimintaan erilaisissa koalitioissa. Kun käsky käy, pitää liittoumalla olla yhteensopivat johtamis- ja viestijärjestelmät.
Samalla testataan esimerkiksi sitä, miten suomalainen upseeri voi Itämerellä yhteisen tilannekuvan perusteella tilata tulta Yhdysvaltojen merijalkaväeltä.
Erikoinen yksityiskohta Bold Questissa on, että liittoumaan kuuluu myös Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Maa on jo neljä vuotta ollut käynyt sotaa Jemenissä, joka on pahimpia humanitaarisia katastrofeja maailmassa.
– Puolustusvoimat ei testaa ja todenna yhteensopivuutta Arabiemiraattien asevoimien kanssa, pääesikunnasta kiistetään.
”Aggressiivinen voima”
CMX-19 on puolestaan niin sanottu karttaharjoitus, jossa joukot eivät liiku kentällä.
Tämän vuoden sotapelin lähtökohtana on tilanne, jossa Venäjän aloittamat kyberiskut johtavat sotaan Pohjois-Euroopassa. Saksalaisen Der Spiegelin mukaan osoite on selvä, vaikka taustapapereissa puhutaan vain ”aggressiivisesta voimasta”, jolla on ydinaseita.
CMX:n ajatuksena on testata Naton päätöksentekoa. Kartan äärellä ovat Naton päämaja, sotilasesikunnat ja jäsenvaltioiden edustajat. Suomesta mukana ovat ulko- ja puolustusministeriöt, pääesikunta ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan juuri karttaharjoituksissa ”ilmaistaan toden teolla niitä Nato-yhteistyömme poliittisia rajoja”.
Suomessa korostetaan, että harjoituksiin osallistumalla kehitetään vain omaa puolustuskykyä. Amerikkalaisilla on toisenlaisiakin käsityksiä.
Vuoden 2016 Baltops –laivasto-operaation yhteydessä Nato-laivueen amerikkalainen komentaja James Foggo sanoi, että ”me olemme täällä näyttämässä voimaa”. Tuolloin käynnissä oli Hankoon tapahtuvan maihinnousun testaaminen.
Presidentti Donald Trumpin mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen kumppanuus ”perustuu jaettuihin intresseihin ja yhteisiin arvoihin.” Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti Ben Hodges kirjoitti Maanpuolustus-lehdessä vuonna 2017 tämän koskevan myös sotilaallista yhteistyötä.
Salaiset kumppanuustavoitteet
Varsinkin Juha Sipilän (kesk.) hallituksella juoksumarssi kansainvälisessä harjoittelussa oli niin kiivasta, ettei edes presidentti Niinistöä pidetty aina ajan tasalla.
Vuonna 2016 Rissalassa järjestettiin yhdessä Oregonin kansalliskaartin kanssa lentosotaharjoitus, joka tuli päättäjille yllätyksenä. Tapauksen jälkeen ulkopoliittisessa johdossa luotiin erityiset kriteerit, joiden läpi varsinkin uusia harjoituksia katsotaan.
Nyt huomioon otetaan esimerkiksi harjoituksen tavoite, siihen osallistuvat joukot ja valtiot, johtovastuu ja harjoituksen sijainti.
Varsinaista harjoittelua laajempi kehys Suomen Nato-yhteistyölle ovat kuitenkin niin sanotut kumppanuustavoitteet, joita on vajaa 60. Hyvinkin yksityiskohtaisilla tavoitteilla puolustusvoimien ruuveja sovitetaan Naton muttereihin. Tavoitteet eivät ole julkisia.