UP/Birgitta Suorsa

”Yhtään liiton sopimusalaa ei jätetä yksin”.

Syksyn työehtoneuvotteluista tulee vaikeat, sillä Teollisuusliitto haluaa kilpailukykysopimukseen liittyvät työajan pidennykset pois. Teknologiateollisuus on puolestaan ilmoittanut pidennyksen poiston palkkavaikutuksiksi 1,4 prosenttia.

– Kova kisa siitä näyttää tulevan. Työnantajapuolella on tiukat linjaukset. Tavoitteemme on poistaa 24 tunnin työajan pidennys. Jää nähtäväksi, mitä toimia se vaatii, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi liiton kevätvaltuustossa tiistaina Helsingissä.

Neuvottelut alkavat elo-syyskuun vaihteessa.

Teollisuusliiton viidessä työehtosopimuksessa työajan 24 tunnin pidennyksestä sovittiin määräajaksi erillisellä pöytäkirjalla. Liitto ilmoitti viime lokakuussa irtisanovansa ne ensimmäisessä mahdollisessa vaiheessa. Työajan pidennys päättyy mm. teknologiateollisuudessa ja kaivosalalla vuoden vaihteessa.

Neuvoteltava on kuitenkin kaikkiaan 33 työehtosopimusta, joissa 25:ssä on työajan pidennys mukana.

Viime tulokierroksella Teollisuusliittoa oltiin vasta perustamassa, joten kirjaukset kiky-pidennyksestä vaihtelevat suuresti. Osassa sopimuksia pidennystä ei ole lainkaan. Joissakin sopimuksissa kiky-pidennys on hoidettu leikkaamalla pekkaspäiviä, toisissa on pidennetty jokaista työpäivää ja joissakin pidennys on osoitettu koulutukseen tai virkistykseen.

ILMOITUS

”Yhtälö ei ihan rimmaa”

– Liitossa tiedetään työajan pidennyksen edesauttaneen talouden nousua, liiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toteaa.

Yritysten jakamat runsaat osingot ajavat hänen mukaansa kuitenkin kysymään, miksi työntekijöiden pitäisi tehdä osuutensa ”talkoilla”.

– Tämä yhtälö ei ihan rimmaa tavallisen palkansaajan mielestä.

Sekä Aalto että Lehtonen tietävät, että työnantajapuoli esittää syksyllä työajan lisäpidennyksiä, muun muassa helatorstain poistoa.

Aalto huomauttaa, että ilman Teollisuusliittoa koko kilpailukykysopimus olisi jäänyt solmimatta. Esitys hyväksyttiin silloisessa Metalliliitossa neljän äänen turvin, koska pääsopimuksissa työajan pidennys sovittiin määräajaksi, 3 vuodeksi. Pöytäkirjassa mainitut lisävuodet jäävät käyttämättä.

Aalto ei ryhtynyt tiistaina ennakoimaan, kuinka kiky-pidennys voitaisiin poistaa kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla.

– Täytyy muistaa, että vastaavaa työajan pidennystä ei vaadittu AKT:n, Elintarviketyöläisten tai Rakennusliiton sopimuksiin, Aalto huomauttaa.

”Tasa-arvosyistä pidennys pitää saada pois”

Valtaosa valtuuston kevätkokoukselle tulleista 1 200 aloitteesta koski kiky-pidennyksen poistamista.

– Meillä kiky-tunneista maksettiin normaalia palkkaa, mutta näin ei ole kaikilla työpaikoilla, harjavaltalainen Puustellin pääluottamusmies, puuseppä Kai Hyrynkangas kertoo.

Työpaikalla noudatetaan mekaanisen metsäteollisuuden sopimusta. Kikyn tullessa yhtiössä oli meneillään lomautukset. Siitä huolimatta työnantaja halusi kiky-pidennykset, jottei kilpailuetu valuisi hukkaan. Hyrynkankaan mukaan päättelyä ihmetellään yhä, mutta palkalliset tunnit kelpasivat kaikille varsinkin, kun niitä pystyi tekemään joustavasti minimissään 15 minuuttia kerrallaan.

– Ihan tasa-arvosyistä pidennys pitää saada pois sopimuksista varsinkin, jos tunnit tehdään ilmaiseksi, Hyrynkangas sanoo.

Yritysten jakamat runsaat osingot ajavat kysymään, miksi työntekijöiden pitäisi tehdä osuutensa ”talkoilla”.

Pääluottamusmies, koneasentaja Olli-Pekka Kristianssonin mukaan Andritz Savonlinna Worksillä kiky-pidennys päätettiin lopettaa vuodenvaihteessa. Työnantajan saama hyöty jää hänen mukaansa miinusmerkkiseksi.

– Kiky-pidennys vei työnantajankin mukaan porukan motivaatiota. Kahtena ensimmäisenä vuonna työaikapankkeihin tehtiin 24 tunnin vähennys. Ensimmäisenä vuonna vastaava tuntimäärä käytettiin työajalla saatuun koulutukseen. Toisena vuonna leikkaus korvattiin työajalla tehdyllä liikunnalla ja yritysvierailulla.

Kristiansson kertoo, että vaikka kiky-tunnit poistuivat, työpaikkaliikunta jäi.

– Solidaarisuudesta kiky-tunnit pitää saada kaikilta pois.

”Valmistaudutaan seuraavaan taantumaan”

Teollisuusliitto odottaa uuden hallituksen valmistautuvan hyvissä ajoin seuraavaan taantumaan varmistamalla Suomelle kunnolliset työkalut.

– Historiasta tiedämme, että se notkahdus tulee yhtä varmasti kuin se, että Paavo Väyrynen on mukana seuraavissa presidentinvaaleissa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanaili liiton valtuuston kevätkokouksessa.

Seuraavaan taantumaan varauduttaisiin Aallon mukaan parhaiten ryhtymällä jo nyt kehittämään viennin ja teollisuuden kasvuohjelmaa.

Teollisuusliitto on esittänyt monialaisen työryhmän perustamista pohtimaan, kuinka koulutus, infrastruktuuri, verotus ja muut tekijät edesauttaisivat teollisuuden toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä.

Vastaavaa tehdään liiton mukaan Saksassa koko ajan. Toistaiseksi Teollisuusliiton aloitteeseen ovat suhtautuneet myönteisesti vain osa työnantajaliitoista. Ministeriöistä ei ole tullut vastauksia.

Hallitukselta Teollisuusliitto toivoo sekä investointeja, päästökaupan kompensaatiota ja teollisuuden energiaverotuksen säilyttämistä nykyisellään, mutta samalla malttia velkaantumiseen. Lainaa on Aallon mukaan voitava ottaa taantumankin aikana.