Jarno Mela

Kokoomus tavoittelee suurimman puolueen asemaa europarlamenttivaaleissa, vaikka kannatus laskee.

Tiistaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan kokoomus on menettänyt kannatustaan viiden vuoden takaisista europarlamenttivaaleista.

Reilun viidenneksen kannatuksellaan ykkösenä ollut ja paikkansa säilyttävä kokoomus on tippunut lähemmäksi näiden vaalien suurimpien nousijoiden joukkoon kuuluvia perussuomalaisia ja SDP:tä.

Suurin nousija HS:n teettämässä gallupissa on vihreät 3,7 prosentilla. Lisäpaikassa kiinni oleva puolue on niukasti suurimman menettäjän keskustan kannoilla.

Ennakkoäänestys ennakoi äänestysaktiivisuuden nousua europarlamenttivaaleissa.

Eduskuntavaaleissa rökäletappion kärsineen keskustan tappioputki jatkuu. Kannatus tippuisi tuoreen gallupin mukaan yli kuusi prosenttiyksikköä viime europarlamenttivaaleista.

Kyllönen ja Modig vetovoimaisimmat vasemmiston ehdokkaat

Vasemmistoliiton kannatus tippuu 8,3 prosenttiin eli prosenttiyksikön verrattuna edellisvaaleihin, joiden taistelupari vaaleissa oli mepiksi valittu Merja Kyllönen ja nykyinen vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Molemmat ylsivät tuolloin kymmenen eniten ääniä saaneen joukkoon.

ILMOITUS

Vasemmistoliitolle mielipidemittaus ennakoi nyt saman tasoista tulosta kuin eduskuntavaaleissa. Tämä tuo puolueelle paikan parlamentissa.

Vasemmistoliiton ehdokkaista kärkisijoilla ovat Merja Kyllönen kahdeksantena ja toimittaja Silvia Modig neljäntenätoista eilen julkaistun ehdokkaiden vetovoimaa mittaavan HS-gallupin mukaan.

HS:n kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan, keitä kaikkia ehdokkaita vastaaja voisi äänestää. Kysely ei mittaa ehdokkaiden todellista kannatusta, vaan pikemminkin heidän tunnettuisuuttaan.

Kyllösen ja Modigin lisäksi vasemmiston ehdokkaista vetovoimalistalle kipusivat oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen ja helsinkiläinen filosofi Tuomas Nevanlinna.

Perussuomalaisten kannatus arvaamatonta

Mielipidemittauksissa ykköspaikkaa pitävien perussuomalaisten kannatus HS-mittauksessa on 16,3 prosenttia eli yli kolme prosenttiyksikköä viime eurovaaleja suurempi.

Puolueen eurovaalikannatusta on muita vaikeampi ennakoida. Mielipidemittaukset saattavat heittää puoleen tai toiseen.

Perussuomalaisten kannattajista iso joukko vastustaa Suomen EU-jäsenyyttä ja olisi valmis brexitin tielle. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan puolue pyrkii vaikuttamaan parlamentissa sisältäpäin Suomen irrottamiseksi eurosta askel askeleelta.

Halla-aho pyrkii maksimoimaan puolueensa valtaa parlamentissa. Vetoaako EU:n hajottamisviesti puolueen EU-vastaisiin äänestäjiin jää nähtäväksi.

Perussuomalaiset äärioikeiston kelkkaan

Perussuomalaiset on toiminut aktiivisesti äärioikeistolaisen Italian Lega-puolueen puheenjohtajan Matteo Salvinin hankkeessa, jonka tavoitteena on yhdistää EU-parlamentin oikeistopopulistit laidasta laitaan.

Äärioikeistolaiset ja oikeistopopulistiset puolueet ovat vallassa Italian lisäksi Unkarissa, Itävallassa ja Puolassa.

Perussuomalaisten havittelemaan ryhmään on tulossa myös Itävallan vapauspuolue (FPÖ), joka on ryvettynyt viime päivinä videoskandaalissa.

Videolla puolueen puheenjohtaja, Itävallan varaliittokanslerina toiminut Heinz-Christian Strache on valmis lehmänkauppoihin venäläisiksi esittäytyvien henkilöiden kanssa.

Yllättävätkö nuoret äänestäjät?

Ennakkoäänestyksessä on käyttänyt ääntään vajaa neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi vuotta sitten, eli 16,2 prosenttia.

Tulos voi ennakoida äänestysaktiivisuuden ylittävän 40 prosenttia toisin kuin edellisissä vaaleissa. Ennakointia hankaloittaa se, että ennakkoäänestys on kasvattanut suosiotaan.

Äänestäjät näyttäisivät olevan viime vaaleja aktiivisemmin liikkeellä. Alhainen äänestysinto suosisi kokoomusta ja vihreitä, sillä hyvin koulutetut ja toimeen tulevat äänestävät muita aktiivisemmin.

Nuorista viime vaaleissa äänesti vain 10 prosenttia. Ilmastonmuutoksen nousu kärkiteemaksi saattaa innostaa äänestämään aikaisempaa aktiivisemmin.

Eurovaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tänään. Varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.