Eurooppalaiset lait suojaavat palkkojen polkemiselta ja parantavat myös suomalaisen työsuojelun tasoa, muistuttavat eurovaaliehdokkaat Anna Mäkipää (vas.) ja Jaana Ylitalo (sd.).
Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Ylitalo ja SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Mäkipää huomauttavat, että palkansaajat hyötyvät Euroopan unionista, vaikka muuta väitetään.
– Jos työntekijöiden oikeuksia saadaan edistettyä unionin lainsäädännöllä, eli asetuksilla ja direktiiveillä, ne ovat paremmin suojattu kuin kansallisessa lainsäädännössä, Ylitalo sanoo.
Esimerkiksi Sipilän hallituksen tekemät heikennykset irtisanomissuojaan ja mm. määräaikaisuuksien ehtoihin olisivat jääneet tekemättä, jos niistä olisi sitovat EU-tasoiset säännökset.
Kummankin mielestä parlamenttiin tarvitaan suomalaista ay-osaamista ajamaan palkansaajien asiaa.
– Euroopan unioni on keskeisessä asemassa siinä, säilyvätkö Suomessa suomalaisen sopimisen malli, neuvotteluoikeus ja luottamusyhteiskunta. Peruslinjaukset tulevat EU:sta. Jos työntekijöiden oikeudet alkavat murentua unionissa, niin ne alkavat meilläkin, Ylitalo sanoo.
Mäkipää lisää, että unionissa pitäisi saada läpi ammattiliitojen kanneoikeus. Se turvaisi työntekijöiden aseman riita-asioissa nykyistä paremmin, kun ihminen ei jäisi asiansa kanssa yksin.
Työsuojelusäännöksiä päivitetään
Mäkipää nimeää parlamentin päättyvän viisivuotiskauden tärkeimmiksi saavutuksiksi työehtodirektiivin päivityksen, lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistuksen ja työsuojelun puolelta syöpää aiheuttavien aineiden direktiivin päivityksen. Työtä kuitenkin riittää:
– Työsuojelun säännöstön päivitystä pitää jatkaa. EU:n alueella 120 000 ihmistä sairastuu vuosittain työperäisiin syöpiin ja 80 000 ihmistä kuolee niihin.
Lisäksi stressistä ja näyttöpäätetyöstä annetut säännökset ovat vanhentuneet. Mäkipää kertoo, että nykyisin puolet EU-maiden palkansaajista ilmoittaa kärsivänsä ajoittaisesta stressistä. Työelämä on muuttunut olennaisesti parin vuosikymmenen aikana, eikä säännöksissä ole huomioitu uusimpia tutkimuksia.
– Työelämä on sähköistynyt ja digitalisoitunut. Pitää arvioida, millaisia tarpeita se tuo työsuojeluun. Oma asiansa on ilmastonmuutoksen vaikutukset työoloihin, sillä entistä useampi joutuu työskentelemään kuumassa. Pitää katsoa, millaisia tarpeita on muuttaa työvuoroja ja tauottaa työtä.
Lomaoikeus sairastuneellekin
Suomalaiset työntekijät ovat Ylitalon mukaan hyötyneet EU:sta moneen otteeseen. Sieltä on saatu minimisäännökset työajalle ja viimeksi vanhempainvapaalle. Jälkimmäisessä mainitaan oikeudesta jäädä hoitamaan myös äkillisesti sairastunutta iästä omaista. Eduskunta päättää, kuinka tämä pykälä otetaan mukaan lainsäädäntöön.
EU on antanut Ylitalon mukaan hyvän perälaudan työntekijöiden oikeuksille. Kun Suomessa sairastuneen lomaoikeutta ensin pidennettiin ja sitten lyhennettiin, Euroopan unionin tuomioistuin huomautti, että sairastuneellakin työntekijällä on oikeus neljän viikon kesälomaan.
Lähetettyjen työntekijöiden asemaan saatiin parannus, joten uhka kaksien työmarkkinoiden syntymisestä vältettiin siltä osin.
– Rakennusalalla on ollut paljon halpatyövoimaa. Sen käyttö ainakin vaikeutui, Ylitalo sanoo.
– Myös suomalaiset lähetyt työntekijät hyötyvät tuoreesta lainsäädännöstä, sillä heille pitää korvata kohdemaassa matka-, majoitus- ja ruokakulut. Se on taloudellisesti huomattava parannus.
Työehtojen valvontaan kunnon resurssit
Liikkuvien työntekijöiden työehtojen seuraamista helpottaa, kun Euroopan työviranomainen aloittaa toimintansa. Viranomaisen tehtävänä on helpottaa jäsenmaiden rajat ylittävien sääntö- ja työehtorikkomusten selvittämistä.
Liikkuville työntekijöille tulee maksaa työskentelymaan mukaista palkkaa. Varsin usein tätä pykälää rikotaan. Suomessakin on käyty oikeutta ydinvoimatyömaalla työskennelleiden puolalaisten sähkömiesten puolesta.
Europarlamenttiehdokas Anna Mäkipää (vas.) toivoo, että uusi työviranomainen saisi kunnolliset resurssit.
– Työviranomaisen toiminta käynnistyy Suomen puheenjohtajuuskaudella. Toivon, että uudelle viranomaiselle annettaisiin tarpeeksi isot toimivaltuudet ja riittävästi henkilökuntaa. Toiminnan pitää lähteä heti oikealle tolalle.
Lähetettyjen työntekijöiden määrä on europarlamenttiehdokkaan Jaana Ylitalon (sd.s) mukaan kasvamassa. Esimerkiksi Saksa otti viime vuonna vastaan puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää.
– Eurooppalaiset lait suojaavat palkkojen polkemiselta. Kuitenkin jäsenmaiden erot vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvan välillä houkuttavat työvoiman hyväksikäyttöön.
Ylitalo muistuttaa, että alipalkkaus vähentää verotuloja ja työntekijöiden toimeentulon ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaalituilla.
– Ongelman ytimessä eivät ole töiden perässä liikkuvat työntekijät, vaan säännöksiä rikkovat työnantajat. Suomen tulee lisätä omaa työehtovalvontaansa ja viranomaisresursseja.