IPS/Umer Asif

Intian ja Pakistanin yhä ratkaisematon konflikti Kašmirista on pitkäikäisin YK:n listoilla.

Mubeen Ahmad oli yhdeksänvuotias, kun äiti myi hänet mitättömästä summasta töihin autokorjaamoon. Jammun ja Kašmirin osavaltiossa asuvalla perheellä ei ollut muuta elättäjää isä kuoltua Intian-vastaisissa mielenosoituksissa 2008.

– Talvisin työskentelin jäätävässä kylmyydessä enkä voinut valittaa tilanteestani kenellekään, muistelee 20-vuotias Ahmad, joka pitää nyt pientä kauppaa osavaltion pääkaupungissa Srinagarissa.

Vastaavassa tilanteessa olevia lapsia löytyy Kašmirissa joka kulmalta, sillä huomattava osa perheiden elättäjistä on kuollut alueen loputtomiin jatkuneessa selkkauksessa, ihmisoikeusjuristi Aijaz Mir muistuttaa.

Huomattava osa perheiden elättäjistä on kuollut alueen loputtomiin jatkuneessa selkkauksessa.

Intian ja Pakistanin kiista Kašmirista on ollut pisimpään YK:n ratkaisemattomien konfliktien listalla. 30 viime vuoden aikana arviolta 100 000 ihmistä on kuollut, ja aseellinen vastarinta Intian valtaa vastaan jatkuu yhä.

Vaiettu lapsityö kuuluu selkkauksen synkkiin seurauksiin. Elättäjänsä menettäneillä perheillä ei ole varaa lähettää lapsiaan kouluun, Mir sanoo.

ILMOITUS

Kutoja haaveilee koulusta

Srinagarin laidalla asuva Shaista Akhtar, 13, kutoo tekstiilejä perinteisillä kangaspuilla. Hän oli kahdeksanvuotias koululainen menettäessään isänsä. Islamistien kranaatti-iskun piti kohdistua armeijan ajoneuvoon, mutta se osuikin kadulla kulkeneisiin siviileihin.

Akhtarin koulunkäynti katkesi ja hänet lähetettiin kutojan oppiin.

– Ansaitsen 45 euroa kuukaudessa, mikä auttaa perhettäni selviytymään. Mutta haluaisin käydä koulua ja oppia asioita muiden lasten kanssa, huokaa Akhtar, jonka haaveena olisi tulla englanninopettajaksi.

Professori Fayaz Ahmad Nikan raportti vuodelta 2010 kertoo, että 12 miljoonan asukkaan Jammussa ja Kašmirissa on yli 250 000 lapsityöläistä. He uurastavat autokorjaamoilla, tiilitehtaissa, kotiapulaisina sekä kutojina ja kirjojina.

Samoihin aikoihin tehty yliopiston selvitys arvioi, että 90 prosenttia lapsityöläisistä on 11–14-vuotiaita. 80 prosenttia lapsista lopettaa koulunkäynnin ryhtyessään ansaitsemaan rahaa, ja pääsyy lapsityöhön on köyhyys.

Laki kieltää lapsityön

http://ipsnews.net/2019/05/fathers-die-kashmirs-children-become-breadwinnersin laki vuodelta 1986 kieltää työnteon alle 14-vuotiailta, mutta tapauksia päätyy harvoin oikeuteen.

– Useimmiten uhrit ovat niin köyhiä, että viranomaiset eivät puutu asiaan, koska lapsi menettäisi silloin työnsä, paikallisen lehden päätoimittaja Zahid Mushtaq selittää.

Hänen mukaansa valtio on osasyyllinen lapsityön yleisyyteen. Väkivallan uhrien omaiset ovat oikeutettuja valtion taloudelliseen tukeen, mutta tapaukset käsitellään niin hitaasti, että he ehtisivät kuolla nälkään apua odotellessaan.

Jaettu Kašmir

Kašmir on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Koko Kašmirin alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla.

Kašmirin ongelmat juontuvat vuodesta 1947, jolloin hinduvoittoinen Intia ja muslimien hallitsema Pakistan itsenäistyivät Britannian vallasta.

YK:n päätöslauselma lupasi kašmirilaisille oikeuden liittyä Intiaan tai Pakistaniin tai itsenäistyä. Äänestystä ei koskaan järjestetty, ja alue jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Maat ovat sotineet Kašmirista kolmesti.

Nykyisen Kašmirin alueesta noin kolmannes on Pakistanin hallinnassa, Kiina miehittää pientä kolkkaa ja Intia hallitsee loppuosaa. Intian autonomisen Jammun ja Kašmirin osavaltion yli 12-miljoonaisen väestön enemmistö on muslimeja. Siellä alkoi itsenäisyyttä vaativa liikehdintä 1989.

Vuonna 2018 alueella tapahtui 614 väkivaltaista välikohtausta, joissa kuoli 257 kapinallista, 91 turvallisuusjoukkojen jäsentä ja 38 siviiliä.

Helmikuussa 2019 kapinalliset tekivät Intian joukkoja vastaan pahimman hyökkäyksen 30 vuoteen. Vähintään 40 sotilasta kuoli. Myös Intian vaalien aikaan toukokuussa on tapahtunut iskuja äänestyspaikoille.

Englanninkielinen versio