Lehtikuva/Roni Rekomaa

Kommentti: Yllättävätkö nuoret europarlamenttivaaleissa äänestämällä keskimääräistä aktiivisemmin?

Nuoret aikovat äänestää muita kansalaisia aktiivisemmin, jos Taloustutkimuksen 18–29-vuotiaille tehdyn kyselyn tulokset toteutuvat.

Peräti 67,2 prosenttia haastatelluista aikoo äänestää europarlamenttivaaleissa. Nuorten ilmoittama äänestämisinto on hämmästyttävän korkea.

Näiden eurovaalien alla on arvioitu äänestysprosentin kohoavan jonkin verran yli 40 prosentin, mutta jo 50 prosentin äänestysaktiivisuutta on pidetty yltiöpäisenä toiveajatteluna.

Mitä tapahtuu, jos nuoret näyttävät vaaleissa joukkovoimaansa äänestämällä?

Ilmastonmuutos aktivoinut nuoria

Viime eurovaaleissa äänestysprosentti jäi vajaaseen 40 prosenttiin. Nuoret tekisivätkin radikaalin hyppäyksen ja osoittaisivat suuntaa vanhemmilleen.

Nuoret ovat Suomessa kuten ympäri Eurooppaa aktivoituneet ilmastonmuutostaistelussa. Ilmastonmuutosmielenosoituksia on järjestetty niin Suomessa kuin eri puolilla Eurooppaa.

ILMOITUS

Briteissä nuoret ovat vastustaneet näkyvästi brexitiä, mikä ei ole varmasti jäänyt huomaamatta muilta eurooppalaisilta nuorilta.

Nuorten äänestämisinnostus on hämmästyttävän korkea

Eduskuntavaalien jälkeen huhti–toukokuun vaihteessa toteutetussa kyselyssä nuorten äänestämisinnostus on hämmästyttävän korkea siitäkin näkökulmasta, että edellisissä eurovaaleissa viisi vuotta sitten vain noin kymmenen prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista kävi äänestämässä.

Ruotsalaisnuoret näyttivät mallia jo viime eurovaaleissa. Tuolloin eurovaaleissa ruotsalaisnuorista äänesti peräti 66 prosenttia, mitä tasoa mielipidemittaus ennakoi suomalaisnuorten kohdalla.

Ruotsissa nuorten äänestysinnon ennakoidaan kasvavan viime EU-vaaleista brexitin sekä ympäristökysymysten siivittämänä. Taloustutkimuksen tulokset nuorten aktiivisesta äänestämisestä ovat kutkuttavia.

Mitä tapahtuu, jos nuoret näyttävät vaaleissa joukkovoimaansa äänestämällä? Se jää nähtäväksi.

Arvot siivittävät aktiivisuutta

Suosituimmat puolueet suomalaisnuorten keskuudessa ovat vihreät, kokoomus ja perussuomalaiset. Ylivoimaisesti eniten eli vajaa kolmannes nuorista kertoo äänestävänsä vihreitä, kokoomusta noin neljännes ja perussuomalaisia vajaa 15 prosenttia. Seuraavassa sarjassa ovat keskusta, vasemmistoliitto ja SDP vajaalla kymmenellä prosentilla.

Saattaa olla, että eurovaaleissa arvoliberaalit ja arvokonservatiiviset nuoret äänestävät muita aktiivisemmin. Tähän antaisi viitteittä vuoden alussa julkaistu Nuorisobarometri, jonka mukaan nämä ryhmät ovat arvoulottuvuuden keskivaiheille itsensä sijoittavia nuoria kiinnostuneempia politiikasta.

Vastaavasti vasemmistoon tai oikeistoon itsensä sijoittavat nuoret ovat kiinnostuneempia politiikasta kuin vasemmisto–oikeisto -janan keskivaiheilla olevat. Perussuomalaisten nuoret kannattajat ovat politiikasta suhteellisen vähän kiinnostuneita.

Myönteisyys politiikkaa kohtaan kasvanut

Nuorisobarometrin mukaan nuorten ikäluokkien politiikkanäkemysten kehittymistä on syytä seurata erityisesti, sillä vaikutusten voi odottaa kumuloituvan tulevaisuudessa. Nuorten näkemykset politiikkaa kohtaan ovat aikaisempaa myönteisempiä.

Nuorisobarometrissa havaittiin luottamuksen vahvistuneen erityisesti suhteessa joihinkin edustuksellisen demokratian avaininstituutioihin: eduskuntaan, kunnanvaltuustoon ja tasavallan presidenttiin. Nuoret kokevat institutionaalisen politiikan tehokkaaksi vaikuttamiskeinoksi.

Kiinnostus politiikkaa kohtaan innostaa kuitenkin vain pientä joukkoa nuorista osallistumaan puolueiden toimintaan. Eikä poliittinen kiinnostus välttämättä kanavoidu myöskään äänestämiseen.

Sopivaa ehdokasta tai puoluetta ei löydy

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan yleisin syy jättää äänestämättä on se, ettei löydy sopivaa ehdokasta tai puoluetta. Yli puolet äänestämättä jättävistä ilmoittaa, ettei ole mielipidettä äänestämisen pohjaksi tai ei koe saavansa mitään hyötyä.

Vain reilu 10 prosenttia ilmoittaa protestoivansa politiikkaa ja poliitikkoja vastaan. Lisäksi reilu 15 prosenttia nuorista ei kannata demokratiaa ja viidennes ei äänestä periaatteessa eurovaaleissa.

Äänestämättä jättämisestään ilmoitti 15,2 prosenttia ja pari prosenttiyksikköä enemmän oli epätietoisia äänestämisestään kyselyhetkellä.