Lehtikuva/Martti Kainulainen

Hallitusneuvottelujen ympärillä käytävä mediakeskustelu on vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan paljastavaa.

Hallitusneuvottelujen ympärillä käyty mediakeskustelu on paljastanut harvinaisen selvästi, kuinka syvästi hyvinvointia kaventava leikkauspolitiikka on iskostettu suomalaisten toimittajien ja monien poliitikkojen mieleen, toteaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Hän kommentoi viime päivien keskustelua Facebookissa, että pidetään käsittämättömänä, kun hallitusneuvottelijat aloittavat pohtimalla toimintaympäristöä ja erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä laajasti, ennen kuin siirtyvät priorisoimaan keinoja talousraamin puitteissa.

”Ilmeisesti päättäjillä ei ole Suomessa lupaa unelmoida paremmasta ja pohtia tulevaisuusinvestoinnit mahdollistavia malleja talousraamille, vaan heti alkuun pitäisi kuulla VM:n saatanalliset säkeet ja sitten mukautua maailmaan, jossa mihinkään ei ikinä riitä rahaa.”

Lisäksi elinkeinoelämän lobbarit ovat kritisoineet hyvinvointi-investoinnit mahdollistavia veronkorotuksia kovaäänisesti julkisuudessa. SAK:n noin miljardin euron toimenpidelistaa on kutsuttu “verotsunamiksi”.

”Ketään ei kiinnostanut, miten edellisen hallituskauden yli puolentoista miljardin verokevennykset vaikuttivat heikentävästi esimerkiksi vanhuspalveluiden, sosiaaliturvan ja koulutuksen rahoitukseen”, Andersson kirjoittaa.

Hänen mukaansa seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on vahvistaa suomalaista hyvinvointivaltiota ja nostaa osaamistasoa. Ilman panostuksia tuotekehitykseen, innovaatioihin ja koulutukseen, ei työllisyysasteen nostaminen ole mahdollista Suomen kaltaisessa maassa. Vanhuspalveluiden epäkohtien korjaaminen, syrjäytymisen ehkäisy, infrainvestoinnit sekä tutkimuksen vahvistaminen ei onnistu, ellei löydetä varoja näihin panostuksiin.

”Tulevaisuusinvestoinnit tarvitsevat rahoitusta, muuten niitä ei ole mahdollista tehdä. Verotusta on siksi täysin turhaa demonisoida, sen sijaan on tärkeää että tehdyt vero-uudistukset ovat oikeudenmukaisia ja perusteltuja niin tulonjaon kuin ympäristön kannalta.”