Suomessa on käyty melko vähän ja hyvin haluttomasti keskustelua maassa tapahtuvasta muuttoliikkeestä. Se ei ole ihme, sillä käynnissä on todella nopea kaupungistuminen, joka runtelee monia osia maasta.
Tuorein konsulttitoimisto MDI:n väestöennuste ei lupaa helpotusta politiikoille, päinvastoin tilanne muuttuu entistä tukalammaksi. Väestö keskittyy muutamiin kaupunkeihin entistä tiukemmin. Tämä näkyy myös Uudellamaalla, missä MDI:n ennusteen mukaan väki vähenee reuna-alueilla. Samaan aikaan Helsinki, Espoo ja Vantaa kasvavat voimakkaasti.
Oman makunsa muuttosoppaan lisää se, että muuttoliike on hyvin sukupuolittunutta. Kun nuoret naiset lähtevät korkeakouluihin, jää pienemmille paikkakunnille iso joukko 20–29-vuotiaita miehiä. Tästä epäsuhdasta MDI:n konsultti Eero Holstila on kirjoittanut osuvasti.
Helsingissä on 115 20–29-vuotiasta naista sataa miestä kohti. Nuoret miehet dominoivat pienillä paikkakunnilla, naiset suosivat suuria kaupunkeja, Holstila kirjoittaa.
Mitä tämä sitten tarkoittaa politiikalle? Vasemmistoliiton ja vihreiden näkökulmasta tilanne on hyvä, sillä näitä puolueita nuoret, koulutetut naiset äänestävät. Mutta Suomen politiikan kannalta tilanne on kaikkea muuta kuin helppo.
Alueet kostivat vaaleissa
Perussuomalaisten huimaa vaalitulosta eduskuntavaaleissa on kuvattu alueiden kostoksi. Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomiin.
Moisio kiinnitti huomiota ulkomaiseen tutkimukseen, jossa populististen nationalistiliikkeiden on havaittu ammentavan kannatustaan eri maissa taantuvilla alueilla.
– Alueiden kostoa kuvaavan teorian mukaisesti perussuomalaiset etenivätkin suurimpien kaupunkien väliin jäävillä perifeerisillä vyöhykkeillä, jotka ovat perinteisesti olleet keskustan ja vähäisemmässä määrin sosiaalidemokraattien valtapiiriä, Moisio kirjoittaa.
Perussuomalaiset meuhkasivat vanhaan tapaan maahanmuutosta, mutta he onnistuivat kääntämään taitavasti – tiedotusvälineiden avustamana – ilmastokeskustelun Helsingin eliitti vastaan tavallinen kansa -asetelmaksi. Siinä auttoi myös vallalla oleva viesti muuttotappioalueista.
– Mediassa ja asiantuntijoiden puheessa kuihtuvat alueet nähdään usein paikkoina, joilla ei ole tulevaisuutta. Tämä lietsoo populisteja suosivaa protestimielialaa, Moisio kirjoittaa.
Positiivinen puhe voisi auttaa, mutta tuskin se on ratkaisu koko ongelmaan. Jos ensin viedään valtion palvelut, sitten katoavat muut palvelut, eikä vakituista työtä tahdo löytyä ja lopuksi vielä lähtevät nuoret naiset, ei ole vaikea arvata, miksi kiukkuinen mies äänestää kuun ja taivaan sekä rajat kiinni lupaavaa poliitikkoa.
Ja tähdennettäköön vielä: on vain ja ainoastaan hienoa, että moni nuori nainen haluaa kouluttautua. Siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, että kuntien pitää miettiä koko elinkeinopolitiikkansa uusiksi.
Enää ei riitä, että kaupunkiin saadaan tehdas. Sellainen saatiin Äänekoskelle, mutta muuttovirtoja se ei kääntänyt.
– Naiset ratkaisevat aluekehityksen suunnan. Ketkä pystyvät houkuttelemaan 20–40-vuotiaita naisia, Holstila tiivisti tänään Helsingissä.
Temppu onnistuu muuten pienemmilläkin paikkakunnilla. Lapissa Kittilän kunta on kasvu-uralla myös väestön osalta, kiitos monipuolisen elinkeinoelämän.