Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat
Tiina Ahlfors, 43, Espoo, psykoterapeutti, pienyrittäjä
Ilpo Haaja, 60, Helsinki, pääluottamusmies, levyseppä
Mia Haglund, 33, Helsinki, pääsihteeri, VTM
Miila Halonen, 41, Helsinki, nuorisolääkäri
Tapani Kaakkuriniemi, 66, Jyväskylä, tutkija
Merja Kyllönen, 42, Suomussalmi, bioanalyytikko (AMK), Euroopan parlamentin jäsen
Matleena Käppi, 23, Jyväskylä, ylioppilas, muusikon ammattitutkinto
Elisa Lientola, 40, Lahti, kuvataiteilija, ammatillinen opettaja
Jaakko Lindfors, 31, Turku, opettaja, oppikirjailija
Jukka Linna, 59, Helsinki, lehtori, oikeustieteen tohtori
Ajak Majok, 21, Helsinki, ylioppilas, tanssiohjaaja
Joona Mielonen, 33, Kotka, elokuvatyöntekijä, apulaisohjaaja
Silvia Modig, 42, Helsinki, toimittaja
Sari Moisanen, 39, Kemi, hanketyöntekijä, insinööri AMK
Anna Mäkipää, 32, Turku, alue- ja järjestöasiantuntija, FM
Tuomas Nevanlinna, 59, Helsinki, vapaa kirjoittaja
Janne Parkkila, 33, Kuopio, yrittäjä, tekniikan tohtori
Hanna Sarkkinen, 31, Oulu, kansanedustaja, filosofian maisteri
Sami Säynevirta, 50, Helsinki, järjestöpäällikkö, metsätalousinsinööri
Sinikka Torkkola, 58, Tampere, yliopistotutkija, pääluottamusihminen
Silvia Modig haluaa Euroopan parlamenttiin, koska työskennellessään Suomessa kansanedustaja hän näki, että monet tämän ajan haasteista ylittävät valtioiden rajat ja vaativat kansainvälistä yhteistyötä, kuten EU-tason päätöksiä.
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen arvioi, että europarlamentissa voi asioihin vaikuttaa jopa vielä enemmän kuin kansallisen parlamentin kautta, sillä päätökset vaikuttavat koko Eurooppaan.
Janne Parkkila toteaa, että Euroopan Unioni on paras ratkaisu suuriin valtioiden rajat ylittäviin kysymyksiin.
– Haluan olla mukana rakentamassa oikeudenmukaista ja inhimillistä Eurooppaa, jossa ihminen on taloutta tärkeämpi.
Kaikki vasemmistoliiton 20 ehdokasta vastasivat Kansan Uutisten kyselyyn, jolla kartoitettiin heidän kantojaan EU-politiikan keskeisiin kysymyksiin.
Vastausten pohjalta tehtyjä juttuja julkaistaan KU:n verkkolehdessä yhteensä neljä ennen 26. toukokuuta pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.
– EU:ssa tehdään päivittäin ratkaisevia arvovalintoja, jotka vaikuttavat suoraan Taivassalon perukoilla asuvaan lapseen sekä Pihtiputaan mummoon, Jaakko Lindfors perustelee.
– Nykyinen suunta kohti liittovaltiota ja puolustusliittoa oikeistokomennossa johtaa sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoistumiseen, sekä päätöksenteon karatessa paikallisista käsistä tyytymättömyyteen ja kritiikkiin myös EU:n hyviä puolia kohtaan, eritoten ilmastonmuutoksen kiihdyttäessä globaalia muuttoliikettä, jollei sen hillitsemistä oteta tosissaan, Elisa Lientola toteaa.
Takaisinmaksun aika
– Tiedän mitä on olla pienituloisen työläisperheen lapsi ja nuori. Olen kuitenkin saanut kasvaa ja käydä koulut ja yliopistot tasa-arvoisessa hyvinvointi-Suomessa. Tämä on pitkälti suomalaisen vasemmiston ansiota, Jukka Linna muistuttaa.
– Nyt on takaisinmaksun aika. Minulla on koulutukseni, talous- ja oikeuskokemukseni ja asenteeni ansiosta poikkeuksellista annettavaa Euroopalle ja samalla Suomelle ja suomalaisille.
Merja Kyllönen on mukana, koska pitää tärkeänä, että vasemmistoliitolla on jatkossakin oma edustajansa Euroopan parlamentissa. Häntä motivoi se, että rauhan Eurooppa tarvitsee oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden puolustajansa.
– Niin kauan kuin järjestelmän ja politiikan suunnan muuttaminen perustuu edustuksellisuuteen, haluan pyrkiä niihin tehtäviin, joissa asioihin voi vaikuttaa, Joona Mielonen puolestaan sanoo.
– Haluan olla vaikuttamassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten työehtoihin, Ilpo Haaja perustelee.
– Ay-liikkeen tai yksittäisten vasemmistopuolueiden on mahdotonta vaikuttaa porvarihegemonian ylivaltaa vastaan EU:ssa. Yhtenäisenä vasemmistolaisena eurooppalaisena ryhmänä meillä olisi varmasti painoarvoa.
Hän mainitsee alipalkkauksen ja sen sanktioinnin.
– Suomessa eivät saa duunia esimerkiksi Rauman telakan entiset duunarit lainkaan. Duunin tekevät lähetetyt työntekijät. Asiasta kärsivät myös suomalaiset yrittäjät, jotka eivät taatusti pysty kilpailemaan hinnoissa. Ulkomaalaiset firmat eivät maksa verojakaan juurikaan. Tämäkin asia täytyy ratkaista siellä missä se synnytetty eli EU:ssa.
Sari Moisanen nostaa harvaanasuttujen alueiden asiaa.
– Lapin liiton hallituksen jäsenenä olen nähnyt, miten kestävällä aluepolitiikalla ja alueellisten eroja kaventavalla rahoituksella voidaan kannatella alueita suhdannevaihteluiden yli ja luoda uutta työtä ja osaamispääomaa sinne, missä toimialat ovat murroksessa.
Tuomas Nevanlinna puhuu taloudesta.
– EU:ta tarvitaan monien ongelmien ratkaisemiseen, mutta se ja EMU kärsivät vakavista rakenneongelmista. Euroopan vasemmiston on yhdessä painostettava EU:ta niihin liittyen.
Hän haluaa mukaan keskustelemaan ja toimimaan niiden teemojen ympärillä, joita Gianis Varoufakisin DiEM25-liike on nostanut esiin.
Turvaamaan rauhanprojektia
Silvia Modig ja Ajak Majok muistuttavat siitä, että Euroopan unioni on historian suurin rauhan hanke.
– Se on nyt uhattuna ennenäkemättömällä tavalla. Äärioikeisto nousee ympäri Euroopan ja ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate on uhattuna. Haluan olla rakentamassa kaikille oikeudenmukaista EU:ta, joka ratkaisee ilmastonmuutoksen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, Modig sanoo.
Majok huomauttaa, että europarlamentti on suurin suorilla vaaleilla valittu kansainvälinen toimielin.
– Meidän jokaisen pitää vaalia näitä, sekä nousta vahvasti vapautta, demokratiaa, ja ekologisen tulevaisuuden saavuttamisen edessä olevia fasistisia ja rasistisia äärioikeistolaisia tahoja vastaan, hän arvioi.
Majok haluaa mepiksi myös siksi, että europarlamentissa nuorten ääni on olematon, koska nuoret poliitikot puuttuvat.
Myös Anna Mäkipää mainitsee Euroopassa tehtävän rauhantyön.
– Siinä tulee panostaa ihmisoikeuksiin, ihmisten hyvinvointiin ja tasa-arvoon, hän kiteyttää.
– Haluan parantaa eurooppalaisten arkea. EU:lla on suuri merkitys yhteiskuntarauhan turvaajana ja se voi halutessaan vaikuttaa paljon ihmisten hyvinvointiin, koulutusmahdollisuuksiin ja työelämään.
– Työntekijöiden oikeuksia on vahvistettava muuttuneessa työelämässä, liikkuvan työvoiman yhdenvertaiset työehdot on turvattava ja ilmastonmuutokseen pitää vastata osaamisella.
Pimeät voimat kasvavat
Miila Halonen on huolissaan konservatiivisten äänenpainojen voimistumisesta Euroopassa.
– Tasa-arvon, vähemmistöjen ja naisten oikeuksien vastustus maailmalla on kasvussa ja aiempaa näkyvämpää. On välttämätöntä, että europarlamentin jäsenet ovat vahvoja ihmisoikeuksien puolustajia, hän toteaa.
– Haluan olla tässä työssä mukana edistämässä jakamattomien, universaalien oikeuksien toteutumista ja progressiivista ilmastopolitiikkaa.
Tapani Kaakkuriniemi on samoilla linjoilla.
– Pimeät voimat eli lähinnä nationalistit keräävät joukkojaan suuren vaalivoiton toivossa. Näille mustapaidoille täytyy löytää vastavoimaa niin EU:ssa kuin sen jäsenvaltioissakin niin, että Italian tai Unkarin tie ei olisi myös koko EU:n tie. Harmaan talouden paljastamiseen ja kitkemiseen pitäisi satsata rahaa ja palkata ihmisiä.
Tiina Ahlfors uskoo, että köyhyys on mahdollista poistaa Euroopasta.
– Mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa. On muutettava tapaa puhua. Kun EU:ssa nyt puhutaan rahan kieltä, olisi puhuttava enemmän ihmistä. Juuri nyt sinne tarvitaan päätöksentekijöitä, joilla on ymmärrystä ja ammattitaitoa sosiaalisiin oikeuksiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyen.
Janne Parkkila toteaa, että Euroopan unioni ei voi olla pelkkä talousliitto.
– Hyvä elämä rakentuu muullekin kuin kuluttamiselle.
Sinikka Torkkola tiivistää: Oikeudenmukainen ja turvallinen Eurooppa kaikille, ei harvoille.
– Oikeudenmukaisuus merkitsee minulle kaikkien ihmisten yhdenvertaista oikeutta hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin. Turvallisuus puolestaan merkitsee päätöksiä koko ihmiskunnan ja jokaisen ihmisen hyvän tulevaisuuden puolesta, hän sanoo.
Mia Haglund korostaa vapaata liikkuvuutta.
– Tällä hetkellä kuulemme jatkuvasti rajat kiinni -vaatimusta ja nationalistista nurkkakuntaisuutta. Vaadin rajoja auki, koska elämme tällä hetkellä maailmassa, jossa hyväosaiset länsimaalaiset voivat matkustella helposti ympäri maailmaa, kun ihmiset, joihin ilmastonmuutos iskee ensimmäisenä, joutuvat turvautumaan hengenvaaralliseen ihmissalakuljetukseen, hän sanoo.
– Suomen passilla pääse ilman viisumia 178 maahan, Afganistanin passilla pääsee 28 maahan. Välimerestä on tullut joukkohauta ja samalla Eurooppa sulkee silmänsä ulkoistamalla siirtolaisten vastaanottamisen Turkille ja Libyalle. Rajapolitiikkaa on muutettava niin, että ihmisille tarjotaan turvallisia ja laillisia reittejä Eurooppaan.
Sami Säynevirran tavoitteena on, että Euroopan parlamentissa eläinten hyvinvointi ja oikeudet sekä luontoon liittyvät kysymykset otetaan mukaan päätöksentekoon kokonaisvaltaisesti.
Ilmastonmuutosta vastaan
Ilmastonmuutos on asia, joka on saanut osaltaan useimmat ehdokkaat liikkeelle.
– Ilmastopolitiikka ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen ovat EU:ssa todellisia ”too big to fail” -hankkeita, Joona Mielonen arvioi. Eli liian isoja asioita, jotta niissä olisi varaa epäonnistua.
– EU:n tulevaisuus olisi paljon valoisampi, jos näitä arvoja olisi pyritty pelastamaan yhtä hanakasti kuin eurokriisin aikana yksityisiä pankkeja, hän jatkaa.
Mia Haglund toteaa, että EU-vaalit ovat ennen kaikkea ilmastovaalit.
– Tarvitsemme Green New Deal -ohjelman joka yhdistää talous-, työllisyys, energia- ja ilmastopolitiikkaa, jotta voimme pitää kiinni 1,5 asteen tavoitteesta.
Hanna Sarkkinen ajaa samaa.
– Green new deal eli Euroopalle oma ekologisen jälleenrakennuksen ohjelma, jonka avulla hillitään ilmastonmuutosta ja parannetaan ympäristön tilaa ja luodaan uusia työpaikkoja, hän jatkaa ja mainitsee vielä sosiaalisten oikeuksien vahvistaminen markkinavapauksien vastapainoksi, hän toteaa.
– Eli työoikeuksien vahvistaminen ja sosiaaliturvan minimien määrittely.
Köyhyys on mahdollista poistaa Euroopasta
Matleena Käppi muistuttaa siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii kokonaisvaltaista talouden rakenteiden muutosta.
– Ympäristölle haitallisen talouskasvun mielekkyys pitää kyseenalaistaa ja talous ohjata fossiilisista polttoaineista puhtaaseen energiaan ja vihreään teknologiaan.
Verovälttelyyn helppo ratkaisu
Yksi keskeinen teema on verovälttely.
– Ihmiset ja työ EU:n keskiöön. EU:n pitää vahvistaa verovälttelyn vastaista työtä, lisätä globaalien suuryritysten sääntelyä sekä edistää kansalaisten oikeutta hyvinvointiin, riittävään toimeentuloon ja kunnon työehtoihin, Sari Moisanen sanoo.
– Työntekijöiden oikeuksia on vahvistettava muuttuneessa työelämässä, liikkuvan työvoiman yhdenvertaiset työehdot on turvattava ja ilmastonmuutokseen pitää vastata osaamisella, Anna Mäkipää toteaa.
Jukka Linnalla on ratkaisu niin verovälttelyn kuin ilmastomuutoksen korjaamiseen.
– Mitä jos pelastaisimme ilmaston verovälttelijöiden ja veroparatiisien rahoilla? Uuden ilmasto- ja luontoystävällisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii valtavia summia, hän pohtii.
– Onneksi ne varat ovat olemassa ja vain odottavat noutajaansa. Lopetetaan monikansallisten suuryritysten veronvälttely ja haetaan rikollinen raha ja kierretyt verot veroparatiiseista. Siitä se lähtee.
Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat
Tiina Ahlfors, 43, Espoo, psykoterapeutti, pienyrittäjä
Ilpo Haaja, 60, Helsinki, pääluottamusmies, levyseppä
Mia Haglund, 33, Helsinki, pääsihteeri, VTM
Miila Halonen, 41, Helsinki, nuorisolääkäri
Tapani Kaakkuriniemi, 66, Jyväskylä, tutkija
Merja Kyllönen, 42, Suomussalmi, bioanalyytikko (AMK), Euroopan parlamentin jäsen
Matleena Käppi, 23, Jyväskylä, ylioppilas, muusikon ammattitutkinto
Elisa Lientola, 40, Lahti, kuvataiteilija, ammatillinen opettaja
Jaakko Lindfors, 31, Turku, opettaja, oppikirjailija
Jukka Linna, 59, Helsinki, lehtori, oikeustieteen tohtori
Ajak Majok, 21, Helsinki, ylioppilas, tanssiohjaaja
Joona Mielonen, 33, Kotka, elokuvatyöntekijä, apulaisohjaaja
Silvia Modig, 42, Helsinki, toimittaja
Sari Moisanen, 39, Kemi, hanketyöntekijä, insinööri AMK
Anna Mäkipää, 32, Turku, alue- ja järjestöasiantuntija, FM
Tuomas Nevanlinna, 59, Helsinki, vapaa kirjoittaja
Janne Parkkila, 33, Kuopio, yrittäjä, tekniikan tohtori
Hanna Sarkkinen, 31, Oulu, kansanedustaja, filosofian maisteri
Sami Säynevirta, 50, Helsinki, järjestöpäällikkö, metsätalousinsinööri
Sinikka Torkkola, 58, Tampere, yliopistotutkija, pääluottamusihminen