IPS/Ashfaq Yusufzai

Epäilyt torjutaan tiedolla, vakuuttaa Maailman terveysjärjestön rokotusohjelman vetäjä.

Rokotuksilla on pelastettu miljoonia ihmishenkiä, mutta suotuisa kehitys ei edelleenkään ole itsestäänselvyys, muistuttaa YK:n terveysjärjestön WHO:n rokotusohjelmaa vetävä ruotsalainen tohtori Ann Lindstrand.

Rokotteen ansiosta vähenivät tuhkarokon aiheuttamat kuolemat 80 prosenttia vuosina 2000–2017.

Tautiin sairastui vuonna 2016 maailmassa noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Kuolemantapaukset keskittyivät köyhiin maihin, joissa terveydenhuolto on heikoissa kantimissa.

Rokotus auttaa lapsia oppimaan, kasvamaan ja käymään koulua terveinä.

Eri puolilla Yhdysvaltoja on viime aikoina todettu yli 700 tuhkarokkotapausta, mikä on suurin määrä 2000-luvulla. Se on saanut viranomaiset joissakin osavaltioissa määräämään rokotuksen pakolliseksi ja kieltämään rokottamattomien lasten tulon julkisiin tiloihin.

Miljoonia pelastettu

– Rokotuksella on todella suuri merkitys. En usko, että on toista terveydenhuollon toimenpidettä, joka toimisi yhtä hyvin maailmanlaajuisesti, Lindstrand korostaa.

ILMOITUS

Hän muistuttaa, että vuonna 1963 ei vielä ollut tuhkarokkorokotetta ja tautiin kuoli 2,6 miljoonaa ihmistä vuodessa.

– Määrä on laskenut 95 prosenttia. Tuorein lukumme on vuodelta 2017, jolloin kuolleita oli 110 000.

Sama koskee poliota: 30 vuotta sitten se rampautti ihmisiä ympäri maailmaa, mutta nyt tautia esiintyy kotoperäisenä enää kahdessa maassa, Afganistanissa ja Pakistanissa, joissa todettiin viime vuonna 33 tapausta.

Maailman lapsista noin 85 prosenttia on saanut DTP-rokotteen, joka antaa suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan.

Uusia aluevaltauksia

– Nyt on myös uusia rokotteita, kuten papilloomavirukselta suojaava HPV, joka vähentää kohdunkaulan syöpää, ja Ebola-rokote, jonka avulla yritetään hillitä Kongon demokraattisessa tasavallassa puhjennutta epidemiaa, Lindstrand selittää.

Ensimmäisen malariarokotteen käyttö on juuri aloitettu Malawissa, Keniassa ja Ghanassa.

– Mutta vielä on paljon tehtävää: meidän on tavoitettava viimeiset 15 prosenttia lapsista ja tuotava rokotukset syrjäisimpienkin seutujen asukkaiden ulottuville.

Vastahankaa somessa

Lindstrand on huolissaan rokotusvastaisuuden kasvusta tietyillä alueilla, vaikka ilmiö ei ole maailmanlaajuinen.

– Sosiaalisen median ansiosta väärä tieto kuitenkin leviää aiempaa nopeammin.

WHO:n tehtävä on vastata oikealla tiedolla.

– Se on kovaa työtä. Olen itse lastenlääkäri ja olen puhunut monien rokotteita epäilevien vanhempien kanssa.

– On varmistettava, että terveystyöntekijöillä on valmiudet ja aikaa kuunnella vanhempia ja hälventää heidän huolensa tieteellisellä tiedolla. Rokotuspalvelujen on myös oltava helposti kaikkien ulottuvilla.

Helppoutta pakon sijasta

Lindstrand huomauttaa, että WHO on määrännyt ainoastaan keltakuumerokotuksen pakolliseksi tiettyihin maihin saapuville. Muu päätöksenteko on valtioiden vastuulla, ja moni maa on saavuttanut hyviä tuloksia ilman rokotuspakkojakin.

Jos rokotuksia määrätään pakollisiksi, ongelmiksi nousevat valvonta ja rankaiseminen, hän arvioi.

Lindstrandin suositus valtioille on, että rokottamisesta tehdään mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa.

– Tehdään siitä sosiaalinen normi.

Rokotus ei pelkästään pelasta henkiä, Lindstrand muistuttaa.

– Se auttaa lapsia oppimaan, kasvamaan ja käymään koulua terveinä. Lisäksi se vähentää valtion terveysmenoja ja torjuu perheiden ja yhteisöjen köyhtymistä.

Englanninkielinen versio