EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on määrä uudistua vuonna 2021 alkavan seitsenvuotisen ohjelmakauden alusta. Uudistuksen myötä jäsenmaiden oma päätäntävalta maataloustukiensa käyttöön kasvaa.
WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö nostavat esiin toimia, joiden tukeminen lisäisi merkittävästi suomalaisen maatalouden kestävyyttä. Nykyinen maataloustukijärjestelmä ei järjestöjen mukaan ole onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta eikä estämään rehevöittävien ravinteiden päätymistä vesistöihin.
Tuet monihyötyjä tuottaviin toimiin
– Maatalouden tukia kannattaa kohdistaa monihyötyjä tuottaviin toimiin. Esimerkiksi peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys parantaa maan kasvukuntoa ja edistää samalla sekä vesiensuojelua että luonnon monimuotoisuutta, sanoo WWF Suomen sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä.
Järjestöt pitävät myös tärkeänä, että tukien kohdentamisessa huomioidaan nykyistä paremmin alueelliset erityispiirteet. Esimerkiksi eroosioherkillä ja ravinteikkailla mailla kannattaa tukea suojavyöhykkeiden perustamista ja kosteikkojen rakentamista, joilla voidaan vähentää vesistöihin valuvien ravinteiden määrää.
– EU:sta suoraan tulevan tukirahan määrä todennäköisesti pienenee uudistuksen myötä. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen haastavat sekä kestävän maataloustuotannon että viljelijöiden toimeentulon. On entistä tärkeämpää, että käytettävissä olevat tukieurot kohdistetaan hyvin”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.
Tukea myös ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin
Maatalouteen liittyvillä toimilla voidaan myös hillitä ilmastonmuutosta. Järjestöt tukisivat maaperän hiilipitoisuuden kasvattamista, kasviproteiinin lähteiden tuotantoa ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maatiloilla.
Toimilla on todellista merkitystä, sillä noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on maatalousperäisiä.
– Maataloustuilla voidaan kannustaa vähentämään lihan tuotantoa ja kulutusta Suomessa. Eläimet ovat kuitenkin myös tärkeä osa kestävää suomalaista maataloutta, sillä laiduntaminen edistää maatalousympäristön monimuotoisuutta, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Natur och Miljön ympäristönsuojelupäällikkö Anne Antman muistuttaa, että eläinten tuottama lanta on oleellinen osa kiertotaloutta ja vähentää riippuvuutta keinolannoitteista, joiden tuotanto kuormittaa ilmastoa.
– Samalla se tuo maaperän työläisille eli maaperäeliöstölle elintärkeää orgaanista ainesta ja osallistuu näin maan kasvukunnon parantamiseen. Hyvinvoiva maaperä taas kestää paremmin sääolojen vaihtelut.