Valtioneuvoston asettama kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on torstaina julkistetussa raportissaan selvittänyt vaihtoehtoja nykyistä pitkäjänteisemmän ja tuloksellisemman kehityspolitiikan perustaksi.
Toimikunnan 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas)katsoo, että jatkuvuuden ohella tarvitaan johdonmukaisuutta.
– Kehityspoliittiset linjaukset ovat ohjanneet tähän saakka vain kehitysyhteistyötä. Myös muiden politiikka-alojen ja toimijoiden roolia tulee kirkastaa ja vakiinnuttaa osaksi globaalin vastuun politiikkaa, toteaa Sarkkinen.
Irralliset ohjelmat ovat johtaneet kehitysyhteistyön tempoilevuuteen ja rajallisten resurssien hajaantumiseen.
Toimikunnan mielestä hallitusneuvotteluissa on otettava entistä määrätietoisempi ote ilmastonmuutoksen ja köyhyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin. Se esittää ratkaisuksi globaalin vastuun mallia, johon kirjataan hallituskaudet ja hallintorajat ylittävä kehityspolitiikan perusta.
Toimikunnan puheenjohtajan Aila Paloniemen (kesk.) mukaan hallituskaudelta toiselle siirtyviä keskeisiä elementtejä ovat esimerkiksi tavoitteet, painopisteet ja rahoituksen taso.
– Lisäksi humanitaarinen apu tulee saada entistä saumattomammin mukaan, sanoo Paloniemi KPT:n tiedotteessa.
Irrallisista ohjelmista tempoilua
KPT:n mielestä pitkäjänteinen linjaus auttaisi Suomea täyttämään YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda2030) sitoumuksia paremmin kuin yhden hallituskauden kestävät irralliset ohjelmat. Ne ovat johtaneet kehitysyhteistyön tempoilevuuteen ja rajallisten resurssien hajaantumiseen.
Jatkuvuutta korostava globaalin vastuun malli terävöittäisi myös kehityspolitiikan roolia kestävän kehityksen kansallisessa toimeenpanossa. Lisäksi se kannustaisi monialaiseen yhteistyöhön yli hallinto- ja toimijarajojen.
KPT:n mielestä on tärkeää, että kehityspolitiikan pitkän aikavälin perusta ja päivitykset laaditaan mahdollisimman avoimesti ja käsitellään eduskunnassa.
Lisäksi globaalin vastuun malliin tulisi sisällyttää selkeä suunnitelma kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi YK:n suosittamalle tasolle, 0,7 prosenttiin bkt:stä.
Valtioneuvosto asettaa kehityspoliittisen toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.