Suomen kaksivuotinen kausi Arktisen neuvoston puheenjohtajana päättyy tänään Rovaniemellä pidettävässä kokouksessa.
– Arktisista meristä noin viisi prosenttia on suojeltu, eikä pohjoisnapaa ympäröivällä kansainvälisellä merellä ole lainkaan suojelualueita. Tämä ei mennyt Suomen puheenjohtajuuskaudella eteenpäin, sanoo Greenpeace Nordenin Arktis- ja Antarktis-asiantuntija Laura Meller järjestön tiedotteessa.
Mellerin mukaan vähintään kolmannes meristä pitää rauhoittaa teolliselta toiminnalta. Greenpeacen huhtikuussa julkaisema tutkimus kertoo, miten tämä voitaisiin tehdä.
Arktiset valtiot eivät huomioi riittävästi uhkia, joita lisääntyvä teollinen toiminta aiheuttaa arktiselle luonnolle.
– Tiedämme, että suojelualueet ovat tehokas apu ekosysteemeille, mutta arktisten maiden hallitukset ovat olleet kiinnostuneempia luonnonvarojen hyödyntämisestä kuin luonnon suojelemisesta.
Meller muistuttaa, että maanantaina julkaistu YK:n raportti antoi vakavan hälytyksen luonnon tilasta. Ihmisten hyvinvointi sekä toimeentulo ovat sidoksissa merten elämän hyvinvointiin Arktiksella ja kaikkialla maailmassa.
Pallo siirtyy Islannille
Rovaniemellä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelta Islannille.
– Islanti on Arktisen neuvoston puheenjohtaja vuosina, joina ratkaistaan YK:n uusi mertensuojelusopimus. Arktisten hallitusten on tuettava vahvaa sopimusta, joka tekee mahdolliseksi mertensuojelualueiden luomisen merille valtioiden rajojen ulkopuolella, sanoo Meller.
– Valitettavasti tähän mennessä keskeiset arktiset maat – Yhdysvallat, Kanada, Norja, Islanti ja Venäjä – eivät ole osoittaneet tarvittavaa kunnianhimoa, Meller toteaa.
Meller vaatii myös, että Arktisten maiden ulkoministerien on sitouduttava päättäväisiin toimiin vaarallisen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
– Arktisen neuvoston uskottavuus ympäristökoordinaation areenana riippuu siitä, miten se pystyy tarttumaan ilmastonmuutokseen ja edistämään pohjoisen luonnon suojelua.
– Onnistumisemme ilmastonmuutoksen torjumisessa riippuu siitä, kuinka nopeasti jätämme hiilen, turpeen, öljyn ja kaasun ja suojelemme luonnon hiilinieluja – metsiä ja merten elämää. Tässä kaikilla on parannettavaa, myös Suomella, sanoo Laura Meller Greenpeacen tiedotteessa.
Suosituksilla heikko toimeenpano
Myös WWF toteaa viime viikolla julkaisemansa selvityksen osoittavan, etteivät neuvoston jäsenmaat ole onnistuneet arktisen luonnon suojelussa Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Valtiot sopivat Arktisessa neuvostossa ympäristönsuojeluun liittyvistä suosituksista ja ohjeista. WWF katsoo Arctic Council Conservation Scorecard -selvityksen osoittavan, etteivät jäsenvaltiot pane näitä suosituksia riittävästi toimeen.
Selvityksessä tarkasteltiin maiden onnistumista muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, suojelualueiden perustamisessa, laivaliikenteen päästöjen vähentämisessä ja kansallisen öljyntorjuntavalmiuden parantamisessa.
– Selvityksemme tulokset paljastavat kansallisen toimeenpanon heikon tason. Arktisen neuvoston toimintatapoja täytyy kehittää siten, että suositusten päätyminen paperilta käytäntöön voidaan varmistaa, WWF:n erityisasiantuntija Lotta Manninen sanoo järjestön tiedotteessa.
Jäämeren sulaminen jatkuu
Ilmasto lämpenee arktisella alueella kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla. Huomattava osa alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt.
– Kun Jäämeri sulaa, uusia alueita avautuu liiketoiminnalle. Selvityksen suurin uutinen onkin se, etteivät arktiset valtiot huomioi riittävästi uhkia, joita lisääntyvä teollinen toiminta aiheuttaa haavoittuvalle arktiselle luonnolle. Esimerkiksi laivaliikenteen hallinnoimisessa ja valvomisessa on valtavasti parannettavaa, Manninen sanoo.
Maiden välille ei syntynyt vertailussa suuria eroja, mutta Suomi oli yksi parhaista yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi sai erinomaisen arvosanan muun muassa kansallisen öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta.
Kansan Uutiset