Asevarusteluun ja sotilastoimintaan käytetään käsittämättömän paljon varoja. Tutkijoiden (SIPRI) mukaan vuonna 2017 militarismiin käytettiin maailmanlaajuisesti 1 739 miljardia USA:n dollaria. Entä jos tämä summa käytettäisiin ilmastonmuutoksen ja köyhyysongelmien ratkaisemiseen?
Sotilastoiminta rauhan ja sodan aikana tuhoaa maata, ilmakehää ja luonnonvaroja. Kirjassaan ”Green Zone, Environmental Costs of Militarism” Barry Sanders toteaa, että erilaisista ympäristöongelmista arviolta 10–30 prosenttia johtuu sotilastoiminnasta. Sotaharjoitukset ovat suuria ympäristön tuhoajia. Kun yksi moderni hävittäjäkone on tunnin – siis vain tunnin– ilmassa, se kuluttaa noin 6 000 litraa polttoaineitta ja pitkän matkan pommikone jopa 12 500 litraa tunnissa.
Joukkotuhoaseiden ympäristövaikutukset ovat vakavia. Pelkästään fossiilisten polttoaineiden käyttö sotilastoiminnassa aiheuttaa huomattavasti saasteita puhumattakaan ydinaseista ja kemiallisista aseista. Pahinta köyhien maiden kannalta on se, että asekauppiaat myyvät aseita luonnonvaroja vastaan. Aseelliset konfliktit ja sodat jatkuvat köyhissä maissa niin kauan kuin asekauppiaat myyvät siellä aseita.
Sotilastoiminnan ympäristövaikutuksista on lähes vaiettu. Maailman ilmastokokoukset eivät ole erityisen kiinnostuneita militarismin vaikutuksesta ympäristöön. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportti toteaa, että ilmastonmuutos on suurin turvallisuusuhka ja ihmiskunnan tulisi toimia kestävämmin.
Ihmiskunnalla on kiire toteuttaa laajamittainen aseidenriisunta sekä ydinaseiden ja kemiallisten aseiden täyskielto. Asetehtaiden muuttaminen ekotekniikkatehtaiksi on tehtävä viipymättä. Asekauppa tulee tehdä laittomaksi koko maailmassa.
Ympäristönsuojelu on todellista maanpuolustusta. Asevarusteluun ja militarismiin käytetyt varat tulisi suunnata ekotekniikan ja ympäristönsuojelutoimien kehittämiseen ja käytäntöön ottamiseen.
Riitta Wahlström
Lea Launokari