Suomessa vaalikevät jatkuu, kun kansa pääsee toukokuun 26. päivä uurnille EU-parlamentin vaaleissa.
Vasemmistoliitto lähtee kisaan täydellä listalla. Vaikka Suomessa vasemmisto eteni eduskuntavaaleissa, tilanne ei ole yhtä valoisa kaikkialla Euroopassa. EU-parlamentin vasemmistoryhmässä GUE-NGL:ssä on päättyvällä kaudella ollut 52 jäsentä 14 jäsenmaasta. Parlamentin kokoamat ennusteet näyttävät, että eurooppalaisella tasolla luvassa olisi hienoinen vaalitappio.
Mielipidemittausten mukaan isoimmat tappiot olisivat tulossa Italiasta ja Espanjasta. Äärioikeiston käsiin luisuneessa Italiassa vasemmistolla on uhka menettää kaikki paikkansa.
Lisää edustajia on odotettavissa Ranskasta kaksi sekä Ruotsista, Sloveniasta ja Kreikasta yksi kustakin.
Lisäksi on mahdollista, että Tšekistä tulisi nykyisen kolmen edustajan sijaan yksi, Irlannista neljän sijaan kaksi ja Saksasta kahdeksan sijaan seitsemän uutta euroedustajaa.
Uusia maita ja puolueita
GUE-NGL-ryhmän suomalainen pääsihteeri Sanna Lepola muistuttaa kuitenkin, että ennusteissa on paljon liikkuvia osia.
– Todennäköisesti tulos on plus miinus nolla. Mahdollista on, että jopa lisäpaikkoja tulee yksi tai kaksi. Esimerkiksi Espanjasta tulevien paikkojen määrä laskee korkeintaan yhdellä, pitkään europarlamentissa vaikuttanut Lepola luottaa.
Lisää edustajia on odotettavissa Ranskasta kaksi sekä Ruotsista, Sloveniasta ja Kreikasta yksi kustakin.
Ryhmään on myös tuloillaan ainakin kaksi uutta puoluetta: Slovenian Levica (Vasemmisto) sekä Belgian työväenpuolue PVDA+/PTB-GO!.
EU-parlamentin erikoisuus on, että kaikilla puolueilla ei ole itsestään selvää, mihin ryhmään ne kuuluvat. Vaalien jälkeen parlamentissa alkaakin ryhmien kokoaminen.
Päättyvällä kaudella GUE-NGL:ssä on esimerkiksi ollut eläinoikeuspuolueiden mepit Hollannista ja Saksasta.
Lepola ennustaa, että Hollannissa puolue voi saada toisen paikan. Lisäksi on todennäköistä, että eläinten oikeuksien puolustajat saavat ehdokkaansa läpi Espanjassa.
Erikoista on sekin, että tulevan parlamentin kokoa ei varmuudella tiedetä. Jos Iso-Britannia hyväksyy erosopimuksen EU:sta ennen toukokuun 23. päivää, se ei osallistu vaaleihin. Mikäli poliittinen sekasorto asiassa jatkuu, maa osallistuu vaaleihin.
Britanniasta riippuen, parlamentin koko on 705 tai 751 jäsentä.
Yhteistyökyvytön änkyräoikeisto
Eurovaalien ylikansallista luonnetta yritetään korostaa kuviolla, jossa eurooppalaiset puolueet asettavat niin sanotun kärkiehdokkaan. Ajatus on, että suurimmaksi nousevan ryhmän kandidaatista tulisi seuraava EU-komission puheenjohtaja.
Myös Euroopan Vasemmistopuolue, jonka jäsen vasemmistoliitto on, nimesi kaksi kärkiehdokasta.
Toinen on Belgian metallityöläisten liiton pääsihteeri, kansallisuudeltaan espanjalainen Nico Cué. Toinen on slovenialainen kansanedustaja ja omassa maassaan tunnettu näyttelijä Violeta Tomić.
Ehdokkaiden yleiseurooppalainen tv-keskustelu järjestetään 15. toukokuuta.
Ykkösehdokasta eivät sitä vastoin ole asettaneet eurooppalaisen äärioikeiston puolueet. Kovan laidan oikeistopopulistien odotetaan kuitenkin korjaavan suurvoiton vaaleissa.
Menneellä kaudella puolueiden ongelma on ollut, että ne ovat yhteistyökyvyttömyyttään hajonneet useisiin eri ryhmiin. Näin ne on voitu siirtää syrjään, kun vaikuttamisen paikkoja europarlamentissa on jaettu.
Nyt puolueet yrittävät koota voimiaan Italian sisäministerin, äärioikeistolaisen La Lega -puo-
lueen johtajan Matteo Salvinin johdolla. Myös perussuomalaiset ovat mukana yhteistyössä.
Lepola ennustaa, että äärioikeisto voi nousta seuraavassa europarlamentissa vaa´ankieliasemaan, kun tulevan EU-komission kokoonpanosta ja luottamuksesta äänestetään.
Suomessa ennen eurovaaleja on puhuttu paljon myös siitä, minkä paikan ehdokkaat lopulta valitsevat. Paheksuntaa mediassa on herättänyt se, että eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat tarjolla myös europarlamenttiin.
– Oli iso virhe, että vaaleja ei Suomessa yhdistetty. Se olisi ollut tapa erottaa ehdokkuudet, Lepola näkee.
– Toisaalta isoilla puolueilla on voimavaroja pistää peliin tunnettuja nimiä erikseen eduskunta- ja eurovaaleihin.
Muualla Euroopassa kaksoisehdokkuus ei ole mitenkään tavatonta.
– Vaikkapa Italiassa (ex-pääministeri) Silvio Berlusconi on puolueensa jokaisen listan kärjessä maan eri vaalipiireissä, Lepola sanoo.
Suomalaiskomissaariksi tarjolla kolme demaria
Toukokuun eurovaalien jälkeen EU:ssa pyörähtää käyntiin myös jättimäinen nimitysruletti, jossa jaetaan paljon valtaa harvoihin käsiin. Suomalaisilla on pelissä oma osansa, kun Suomesta tulee heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajamaa.
Pakettiin kuuluvat muun muassa EU-komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat, unionin ulkosuhteiden edustaja, EU-parlamentin puhemies, Euroopan keskuspankin pääjohtaja ja euroryhmän puheenjohtaja.
Mukana isojaossa ovat myös uuden komission varapuheenjohtajat, jäsenet ja heidän salkkunsa. Käytännössä komissaarit valitaan jäsenmaiden esityksestä.
Suomessa paikka on mennyt aina pääministeripuolueen edustajalle. Näin tapahtuu nytkin, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne noussee Suomen seuraavaksi pääministeriksi.
Julkisuudessa komissaariehdokkaiksi on nostettu puolueen entiset puheenjohtajat ja valtiovarainministerit Eero Heinäluoma ja Jutta Urpilainen sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Heinäluoma ja Kumpula-Natri ovat vahvoilla, mikäli tulevat valituiksi europarlamenttiin. Toisaalta kandidaateista Kumpula-Natrilla ei ole ministerikokemusta.
Rinteellä saattaa olla kuitenkin paineita esittää Urpilaista. Demareissa moni muistaa, miten Rinne syrjäytti Urpilaisen puoluejohdosta vuonna 2014. Komissaarinimitys panisi pisteen ainakin puolueen sisäiselle katkeruudelle.
Oman mausteensa kuvioon tuo sekin, että kansainvälisessä mediassa Suomen pankin ex-pääjohtajaa Erkki Liikasta on pidetty ennakkosuosikkina Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi.
Hallitusohjelma ratkaisee
Myös EU-puheenjohtajuus tarkoittaa paljon töitä Rinteen tulevalle hallitukselle.
Puheenjohtajakauden varsinainen ohjelma julkaistaan vasta, kun hallitusohjelma on valmis.
Jonkinlainen pohja on kuitenkin viime lokakuussa julkaistu raportti, johon on kirjattu edellisen eduskunnan ryhmien näkemyksiä. Työryhmä asetti painopisteiksi kansalaisten aseman korostamisen, vahvan ilmastopolitiikan sekä EU:n sotilaallisen turvallisuuden.
Suomen johtokautta ohjaa myös 18 kuukauden ohjelma, jonka edellinen puheenjohtaja Romania ja tuleva puheenjohtaja Kroatia ovat yhdessä Suomen ja EU:n ulkopoliittisen edustajan kanssa koonneet.
Kulloinenkin puheenjohtajamaa voi kuitenkin vapaasti ottaa listalle haluamiaan asioita.
Raameja luo silti se, että valtionpäämiesten Eurooppa-neuvosto hyväksynee kesäkuussa EU:n viisivuotisstrategian. Suomi on ensimmäinen puheenjohtajamaa, joka panee täytäntöön näitä päätöksiä.
Lisäksi syliin putoaa isoja, Suomesta kokonaan riippumattomia asioita.
Niitä ovat Iso-Britannian EU-ero, rahoituskehysneuvottelut, laajentumisasiat ja oikeusvaltioperiaatteet, etenkin suhteessa sellaisiin jäsenmaihin kuten Unkari ja Puola.