Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Perinteinen media pitää pintansa tietolähteenä

Eduskuntavaaleissa äänestäneistä 55 prosenttia kertoi saaneensa vaaleihin liittyvistä asioista luotettavaa ja itselleen riittävän monipuolista tietoa medioiden tuottamista vaalikoneista.

Joka toinen on saanut tietoa painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja lähes puolet 48 prosenttia televisiosta

Kärkeen nähden selvällä erolla seuraaviksi sijoittuivat sosiaalinen media (18 prosenttia) ja ehdokkaiden kanssa käydyt keskustelut (16 prosenttia).

Häntäpäähän tutkimuksessa mainituista 13 tietolähteestä sijoittuivat ulkomainonta 7 prosenttia sekä blogit ja vlogit 5 prosenttia.

Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.–24.4.2019.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä.

ILMOITUS

Joka viides suomalainen ennakoi eduskuntavaaleihin verrattuna vaalihäirinnän kasvua europarlamenttivaaleihin.

Pääsääntöisesti kansalaiset kokevat saaneensa luotettavaa ja itselleen monipuolista tietoa eduskuntavaalien alla. Joka neljäs eduskuntavaaleissa äänestänyt suomalainen ilmoittaa havainneensa puolueiden tai yksittäisten ehdokkaiden aiheuttamaa vaaleja häiritsevää käytöstä.

Häiritsevänä käytöksenä pidettiin jatkuvaa toisten päälle puhumista ja äänen korottamista televisioiduissa vaalitenteissä. Ylen vaalikeskusteluissa päälle puhumiseen syyllistyivät erityisesti kokoomuksen, keskustan ja SDP:n puheenjohtajat. Puheet kävivät sitä hyökkäävämmäksi ja hermostuneemmaksi, mitä lähemmäksi vaaleja tultiin.

Kansalaisia häiritsivät myös rasistisiksi tulkittavissa oleva mainonta, liian päällekäyvä vaalimainosten jakaminen kaduilla sekä laajaksi levinnyt toisten ehdokkaiden mustamaalaaminen ja uhkailu vaalitoreilla.

Sosiaalinen media sijoittui selvällä erolla eduskuntavaaleissa tiedon lähteenä perinteisten medioiden jälkeen. Tietoa etsittiin medioiden tuottamista vaalikoneista, painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja televisiosta.

Nuorilla tiedonhankinta poikkesi. Odotetusti he hakivat muita useammin tietoa sosiaalisesta mediasta.

Epäilyt vaalivaikuttamisesta loiventuivat

Sanomalehtien Liiton, valtioneuvoston kanslian ja Turvallisuuskomitean tilaamasta ja IRO Research Oy:n heti vaalien jälkeen toteuttamasta tutkimuksesta selviää, että vain joka kymmenes suomalainen havaitsi eduskuntavaaleissa jonkinlaista ulkopuolisen vaikuttamista.

Ennakkoon helmikuussa tehdyssä kyselyssä useampi kuin joka kolmas arvioi, että vaaleihin ja äänestämiseen vaikutetaan esimerkiksi vieraan valtion taholta tai jonkin epäjärjestystä lietsovan tahon kautta. Tällaisten havaintojen tulos jäi huomattavasti pienemmäksi.

Vieraan valtion aiheuttamaa häirintää ei juurikaan havaittu. Sen sijaan organisoitua epäjärjestyksen lietsomista havaittiin kyllä. Häirinnäksi koettiin esimerkiksi epäasialliset ja tarkoitushakuiset kommentit eri kanavissa sekä trollit ja vihapuhe sosiaalisessa mediassa. Myös mainoksia vastaan hyökättiin. Vasemmistolaisia ehdokkaita oli yhteydessä Kansan Uutisiin ennen vaaleja mainosten töhrinnästä.

EU-vaaleissa häirinnän ennakoidaan kasvavan. Kasvuun uskovat eniten he, jotka havaitsivat eduskuntavaalien yhteydessä ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä tai vaalihäirintää.

Nukkuvalle äänestäjälle ei löytynyt sopivaa ehdokasta

Äänestysaktiivisuus nousi eduskuntavaaleissa. Ylivoimaisesti suurin syy jäädä nukkuvien puolueeseen on, että äänestäminen ei jostain syystä kiinnosta tai huvita. Toiseksi yleisin syy oli sopivan ehdokkaan puute. Kolmanneksi nousi politiikkaan ja poliitikkoihin pettyneiden ”ihan sama mitä lupaavat, eivät pidä niitä kuitenkaan” -ryhmä.

Valtaosa eli 69 prosenttia antoi vaalien järjestelyn luotettavuudelle ysin tai kympin asteikolla 1–10. Alinta luottamus oli 25–34-vuotiailla. Heistä 15 prosenttia oli jollain tavalla epäileväisiä eduskuntavaalien järjestelyjä kohtaan.

Epäluottamusta monien mielestä aiheuttaa se, että ennakkoäänestyksessä kuori laitettiin lukollisten laatikoiden sijaan täysin avoimiin kuljetuslaatikoihin. Kaupan nurkissa sijainneiden ennakkoäänestyspaikkojen ei koettu antavan riittävää vaalirauhaa.

Laajasti tiedossa oli myös se, että ajoissa paikalle tulleita äänestäjiä käännytettiin joissain paikoissa virheellisesti pois vaalihuoneistojen sulkeuduttua.

Perinteinen media pitää pintansa tietolähteenä

Eduskuntavaaleissa äänestäneistä 55 prosenttia kertoi saaneensa vaaleihin liittyvistä asioista luotettavaa ja itselleen riittävän monipuolista tietoa medioiden tuottamista vaalikoneista.

Joka toinen on saanut tietoa painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja lähes puolet 48 prosenttia televisiosta

Kärkeen nähden selvällä erolla seuraaviksi sijoittuivat sosiaalinen media (18 prosenttia) ja ehdokkaiden kanssa käydyt keskustelut (16 prosenttia).

Häntäpäähän tutkimuksessa mainituista 13 tietolähteestä sijoittuivat ulkomainonta 7 prosenttia sekä blogit ja vlogit 5 prosenttia.

Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.–24.4.2019.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä.