Jussi Joentausta

Vasemmistoliiton kotkalainen eurovaaliehdokas Joona Mielonen sanoi eduskuntavaalituloksesta, että kansa haluaa nyt punavihreää politiikkaa.

Vasemmistoliiton Joona Mielonen arvioi keskiviikkona vappupuheessaan Kotkassa hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) puolueille esittämiin kysymyksiin saamista vastauksista voitavan päätellä, että helpoiten hallitus voitaisiin muodostaa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteistyöllä.

– Keskustalla on nyt myös hyvä mahdollisuus pyyhkiä kilvestään miljonäärisiiven heittämä rapa, ja lähteä tekemään yhdessä punavihreää kansanrintama hallitusta, Mielonen totesi.

– Tämä maa ei kestä enää yhtään kokoomushallitusta.

Maailma on asettautumassa uuteen asentoon.

Köyhät ja ympäristö

Mielonen arvioi kansanrintamahallituksen olevan elinehto niin köyhille kuin ympäristölle.

– Laitaoikeisto lanseerasi vaalien alla median myötävaikuttamalla käsitteen ilmastovouhotus, hän sanoi.

ILMOITUS

– Kukaan poliitikoista tai asiantuntijoista ei onnistunut saamaan mediassa läpi sitä tosiasiaa, että ilmastovouhotuksen lanseeraajilla on taustalla täysin puutteellinen ja jopa vainoharhainen tilannekuva.

Mielonen muistutti 50 eurooppalaisen suuryrityksen vastikään julkaisemasta vetoomuksesta EU:lle. Yritykset haluavat varmuuden siitä, että päästöttömiin investointeihin kannattaa lähteä.

– On ymmärrettävä, että maailma on asettautumassa uuteen asentoon, joka vaatii mittavia investointeja, hän sanoi.

– Investoinnit tarkoittavat uutta työtä koko Eurooppaan. Perussuomalaisten ja muiden ilmastonmuutosta vastaan vouhottavien Suomessa esimerkiksi Kotkaan suunniteltua UPM biojalostamoa ei nousisi, Myllykoskella ei olisi potentiaalia saada vanhoja tehtaitaan biopolttoaineiden raaka-aineiden tuottajaksi.

Luokkapolitiikkaa

Mielonen muistutti myös siitä, että ilmastopolitiikka on myös luokkapolitiikkaa. Helsingin Sanomissa haastatellun ilmastoprofessori Lassi Linnasen mukaan maailman rikkain 10 prosenttia tuottaa puolet maailman päästöistä.

– Tämä jos mikä osoittaa, että luokkapolitiikka ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on perusteltua nivoa yhteen ilmaston muutoksen vastaisen kamppailun tavoitteiden kanssa.

Hän nosti esiin myös koulutuksen.

– Suomi ei kykene ekologiseen jälleenrakennustehtävään, jos se ei todenteolla panosta koulutukseen ja osaamiseen, hän sanoi.

– Varsinkin ekologiseen jälleenrakentamiseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä on tuettava määrätietoisesti.