Lehtikuva/Patrick Hertzog

Suomalaiset haluavat ilmastovaalit

Suomalaiset haluavat, että toukokuussa pidettävien Euroopan parlamenttivaalien kampanjoinnissa puhuttaisiin ilmastonmuutoksen torjumisesta ja ympäristönsuojelusta. Toisena tulee turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Kaikkiaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää tärkeimpänä vaaliteemana 65 prosenttia suomalaisista ja etenkin naiset ja 25–39-vuotiaat. Muualla EU:ssa ilmastokysymystä pitää tärkeimpänä 43 prosenttia vastaajista.

Toiseksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi on noussut turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Vielä viime syksynä toisena listalla oli ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen.

Tuoreen Eurobarometrin mukaan suomalaisten kiinnostus turvallisuudesta poikkeaa muista eurooppalaisista. 53 prosenttia suomalaisista pitää turvallisuutta tärkeänä vaaliteemana, kun muista eurooppalaisista vain 30 prosenttia.

Erheellisen tiedon syöttäminen on tullut jäädäkseen.

Vaalien alla pitää olla tavallista tarkempi, mitä uskoo sosiaalisessa mediassa. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti muistuttavat, että isotkin mediatalot ovat vuosien varrella erehtyneet kertomaan uutisina perättömiä some-väitteitä.

Enää ei puhuta pelkistä valeuutisista, vaan myös tarkemmin kohdistetusta ja hienovaraisemmasta vaikuttamisesta. Yhteistä ulkopuoliselle vaikuttamiselle on, että välitetyt tiedot eivät pidä paikkaansa ja että niillä yritetään heikentää yhteiskuntaa.

Vaikuttaminen voidaan kohdistaa esimerkiksi tiettyihin ryhmiin ja tiettyihin aiheisiin. East StratComin tutkijan mukaan eri puolilla Eurooppaa noussut rokotusvastaisuus on tästä yksi esimerkki.

Euroopan unionin East StratCom -työryhmä on tutkinut Itä-Euroopan maiden, lähinnä Venäjän, vaikuttamista ja disinformaation levittämistä syyskuusta 2015 lähtien.

Myös muiden ulkopuolisten maiden, kuten Kiinan, tiedetään yrittävän vaikuttavan vaaliteemoihin ja -tuloksiin. Osa jäsenmaistakin pyrkii vaikuttamaan disinformaatiolla toisen jäsenmaan vaalitulokseen.

Tutkija sanoo, että disinformaatiolla vaikuttaminen toisen maan sisäisiin asioihin on tullut jäädäkseen. Paras vastus sille on medialukutaidon opettaminen.

Jakolinjoja yritetään syventää

Toukokuussa pidettävät Euroopan parlamentin vaalit ovat ensimmäiset unioninlaajuiset vaalit, joihin kohdistuu ulkopuolista vaikuttamista.

Ulkopuoliset vaikuttajat yrittävät syventää yhteiskunnan jakolinjoja varsinkin vaalien alla, East StratComin tutkija huomauttaa.

Eurooppalaisille äärioikeiston ryhmille syötetään väärää tietoa mm. maahanmuutosta. Samalla heille annetaan tilaa ns. vaihtoehtomedioissa ja ulkomaisissa julkaisuissa, jotka eivät noudata journalistisia periaatteita.

Näkyvimmin ulkopuolinen vaalivaikuttaminen näkyy maahanmuuttoa, turvallisuutta ja Natoa sekä parlamentin valtaa koskevassa keskustelussa.

Epäluulon kylvämistä ja passivoittamista

Ulkopuolisella vaikuttamisella pyritään ennen kaikkea horjuttamaan kansalaisten luottamusta vakiintuneeseen mediaan ja ylipäätään yhteiskuntaan. Lause ”ei voi tietää, mitä oikeasti tapahtui” on tyypillinen vaikuttamisen keino. Kun faktat unohdetaan, keskustelu käydään pelkkien mielipiteiden varassa.

Toinen usein käytetty keino on vakuuttelu, ettei äänestämisellä ole mitään merkitystä. Latvialaisille on uskoteltu, että heidän ei kannata äänestää, koska ”natsit ovat jo vallassa Euroopassa”.

East StratComin tutkijan mukaan valtamedian tehtävä on tarkistaa faktat ja jättää disinformaatio omaan arvoonsa. Uutinen huhun kumoamisesta tuo lisähuomiota itse huhulle ja vahvistaa sitä.

Riippumattomien toimittajien ryhmä julkaisee vielä ennen EU-vaaleja tutkimuksen uutisista, jotka ovat levinneet ulkopuolisen vaikuttajan avulla ja jotka eivät pidä paikkaansa.

Suomeen kohdistuva vaikuttaminen poikkeaa esimerkiksi Tanskasta siinä, että meillä on enemmän medialukutaitoa. Suomalaiset osaavat epäillä ja ottaa selvää. Tosin Saksassa ihmiset ovat mediakriittisempiä kuin me.

Lisätietoa disinformaatiosta ja sen vaikutuskeinoista.

Suomalaiset haluavat ilmastovaalit

Suomalaiset haluavat, että toukokuussa pidettävien Euroopan parlamenttivaalien kampanjoinnissa puhuttaisiin ilmastonmuutoksen torjumisesta ja ympäristönsuojelusta. Toisena tulee turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Kaikkiaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää tärkeimpänä vaaliteemana 65 prosenttia suomalaisista ja etenkin naiset ja 25–39-vuotiaat. Muualla EU:ssa ilmastokysymystä pitää tärkeimpänä 43 prosenttia vastaajista.

Toiseksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi on noussut turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Vielä viime syksynä toisena listalla oli ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen.

Tuoreen Eurobarometrin mukaan suomalaisten kiinnostus turvallisuudesta poikkeaa muista eurooppalaisista. 53 prosenttia suomalaisista pitää turvallisuutta tärkeänä vaaliteemana, kun muista eurooppalaisista vain 30 prosenttia.