Taloustutkimuksen viime vuonna toteuttamasta kyselystä paljastuu, että erityisesti nuoret ja naiset ovat turkistarhausta vastaan.
– Eduskuntaan valittujen tulisi nyt ottaa huomioon kansalaisten mielipide, sanoo eläinsuojelujärjestö Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.
Viime vuonna valittu Norjan uusi hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa tavoitteen kieltää turkistarhaus maassa vuoteen 2025 mennessä.
Saksan viimeinen minkkitarha sulki ovensa maaliskuussa 2019.
Animalia toivoo, että myös Suomen uudella hallituksella on rohkeutta tehdä Norjan tapaan historiallinen kirjaus hallitusohjelmaansa.
Lahtisen mukaan monessa Euroopan maassa eläinsuojelulakia on muutettu siten, että se velvoittaa tarjoamaan eläimille sellaiset olot, joissa se voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.
– Tällainen laki on johtanut käytännössä aina turkistarhauksen loppumiseen. Näin on käynyt Ruotsissa kettujen kohdalla ja nyt viimeisimpänä Saksassa.
– Siellä tuli vuonna 2017 voimaan eläinsuojelulaki, joka edellytti minkeille runsaasti lisätilaa ja uimismahdollisuuden. Siirtymäaikaa annettiin vuoteen 2022, mutta maan viimeinen minkkitarha sulki ovensa jo maaliskuussa 2019, Lahtinen kertoo.
Tarhauksesta luovuttava siirtymäajalla
Animalia muistuttaa tulevia hallituspuolueita myös siitä, että jo vuoden 2011 Jyrki Kataisen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa tarhaajien vaihtoehtoisia työllistymismahdollisuuksia koskevan selvityksen. Se jäi tekemättä.
Vuonna 2013 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi, mutta samalla todettiin, että turkiseläinten oloihin pitää saada parannuksia. Mitään ei ole kuitenkaan tehty.
– Hallitusohjelmaan on nyt saatava kirjaus tarhauskiellosta siirtymäajalla, Lahtinen vaatii.
– Siirtymäaika mahdollistaa tarhauksen sosiaalisesti kestävän alasajon ja tarhaajien työllistymisen muille aloille. Näin tehtiin Norjassa ja sama on mahdollista myös Suomessa.
Animalia on julkaissut puolueille avoimen kirjeen, jossa niitä vaaditaan sitoutumaan turkistarhauksen kieltämiseen.