Lehtikuva/Martti Kainulainen

Kommentti: Ensimmäisetkään hallituksen kokoamiseen liittyvät kysymykset eivät ole vielä lähteneet eduskuntapuolueille, mutta pitkän linjan politiikan toimittajat arvioivat syntyvän hallituksen heikkoutta.

Eduskuntapuolueet saavat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteeltä tällä viikolla kysymykset, joihin puolueet vastaavat vappuun mennessä. Kaksikymmentä vuotta neuvotteluissa istunut Rinne on optimistisesti luvannut, että hallitus olisi koossa toukokuun loppuun mennessä.

Hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden on tarkoitus olla tiedossa ensi viikon lopulla, vappupuheiden jälkeen. Rinteen ensimmäisenä vaihtoehtona on hyvin suurella todennäköisyydellä punavihreä pohja.

”Olisi luonnollista, että punavihreät vaalivoittajat olisivat hallituksessa”, aivan kuten kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) totesi blogissaan. Muut vaihtoehdot tuntuisivat äänestystuloksen pohjalta kaukaa haetuilta.

Ennakointi heikosta hallituksesta perussuomalaisten kasvun puristuksessa on ennenaikaista.

Peruutuspeiliin turha katsella

Politiikan kommentaattoreja hämmentää se, ettei nyt olekaan yhtä vahvaa puoluetta. Rinne on myöntänyt pettyneensä puolueensa kannatukseen. Eipä hän odota tulevaisuudessakaan isoja voittoja.

– Perussuomalaiset on noussut keskisuureksi ja vihreiden kannatus on yli 10 prosentin. Onkin vaikea kuvitella, että lähivuosien vaaleissa tulisi tilanne, jossa jokin puolue yltäisi 25 prosentin kannatukseen, arvioi Rinne tuoreessa Demokraatissa.

ILMOITUS

Rinne jättää sanomatta, että puoluekenttää muokkaavat kokoomuksen ja keskustan kannatuksen tippuminen. Haikailu kolmen suuren puolueen – SDP:n, keskustan ja kokoomuksen – vahvan vallan perään on peräpeiliin katsomista.

Valta jakautuu laveammalle

Äänestäjät liikkuvat ketterämmin kuin politiikan kommentaattorien maailmankuva. Ilmastonmuutos ja maahanmuutto liikuttivat näissä vaaleissa äänestäjiä. Mutta ei voi tietää, mikä liikuttaa neljän vuoden päästä.

Ennakointi heikosta hallituksesta perussuomalaisten kasvun puristuksessa on ennenaikaista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uskoo muiden puolueiden taipuvan perussuomalaisten suuntaan maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä.

Sitä virhettä ei kannata tehdä. Saksan Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen paisuminen on hyvä, varoittava esimerkki: Maahanmuuttovastaisuudella flirttailu ei tuo kovan linjan äänestäjiä miedomman vaihtoehdon taakse. Sen sijaan maailma muuttuu kovemmaksi paikaksi elää kaikille.

Kovaa huutoa ja mekkalaa odotettavissa

Kaikkien muiden puolueiden vastavoimana esiintyvän Halla-ahon mandaatti on vain reilu 17 prosenttia. Yli 80 prosenttia äänestäjistä antoi äänensä muille kuin halla-aholaisille.

Julkisessa keskustelussa perussuomalaiset saavat kokoaan suuremman painoarvon. Oppositiossa perussuomalaiset kansanedustajat käyttävät kovaa kieltä ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta. Hallituksessa puolue tuskin on tällä kaudella.

Julkisuudessa kuullaan rasistista huutoa edelleenkin. Siihen ole syytä tottua eikä sitä sietää.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sieti aikanaan jytkyn jälkeen kansanedustajien vihapuheita aikansa. Saa nähdä, missä kulkee Halla-ahon raja rasistisille puheille vai kulkeeko missään.

Konsensus ja sopiminen kunniaan

Monen keskisuuren puolueen hallituksen on kyettävä sopimaan, pitämään sopimuksensa ja luottamaan. Paljon parjattu konsensuspolitiikka saattaakin olla kunniassaan, koska puolueiden on pakko tehdä kompromisseja.

Suurimmat väännöt käydään talous- ja veropolitiikasta sekä perusturvasta ja sote-uudistuksesta. Ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista löytynee sopu monia muita asioita helpommin.

Myös työelämäkysymykset saattavat kaihertaa: koko vasemmistolla on vahva tahto, ettei työelämäkysymyksissä mennä kokoomuksen tai keskustan edellisen hallituksen linjoilla.