Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Asunnottomuus on Suomessa vähentynyt, mutta positiivinen kehitys ei koske vapautuvia vankeja.

Vangeista noin kolmannes vapautuu Suomessa asunnottomana. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavistakin asunnottomia on ainakin joka kymmenes.

– Tutkimusten mukaan asunnottomuus lisää uusintarikollisuutta. Asunnottomana vapautuvan on erittäin vaikeaa saada elämäänsä hallintaan, sanoo Vapautuvien asumisen tuen -verkoston (VAT-verkoston) koordinaattorina Kriminaalihuollon tukisäätiössä työskentelevä Anna Leppo.

VAT-verkosto toimii rikostaustaisten asunnottomuuden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Verkoston puheenjohtaja Markku Rautiaisen mukaan vankilasta tukiasuntoon vapautuva henkilö tarvitsee monenlaista tukea arjen ja asumisen sujumiseen.

– Verkosto on kahden viime vuoden aikana jakanut sadalle vähävaraiselle rikostaustaiselle henkilölle asumispakkauksen, joka sisältää esimerkiksi mopin, siivousliinoja, puhdistusaineita, kattiloita ja paistinpannun, kuvailee Rautiainen verkoston tekemää konkreettista työtä.

ILMOITUS

Pelkkä katto pään päällä ei riitä

Monilla paikkakunnilla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tukiasuntoja voi olla liian vähän tai ne eivät vastaa asiakkaiden tarpeisiin.

VAT-verkoston jäsenjärjestöt ovat muun muassa kehitelleet uudenlaisia vuokrausmalleja vapautuvien vankien asuntotilanteen parantamiseksi.

Anna Leppo painottaa kuitenkin, ettei pelkkä katto pään päällä riitä.

– Vapautuvalla vangilla on usein myös tarvetta erilaisiin tukimuotoihin, jotka tukevat kuntoutumista, asumista ja integroitumista yhteiskuntaan. Asunnon lisäksi tulisi tarjota yksilön tarpeisiin räätälöityä tukea.

– Vankilan, kotikunnan sosiaalitoimen ja tukipalveluita tarjoavien järjestöjen tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta vapautuvalle vangille löytyisi ajoissa asunto ja tarvittavat tukimuodot.