Työttömät nuoret eivät ole passiivisia työnvieroksujia, vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä, jotka kyseenalaistavat yhteiskunnan vallitsevat käytännöt. Tällaiseen johtopäätökseen ovat tulleet Kelan johtava tutkija Tuula Helne ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa tehdyistä työttömien nuorten ryhmähaastatteluista.
He esittelevät tutkimuksen tuloksia Kelan verkkosivuilla .
Haastatellut tavoitettiin nuorten työpajoista ja työllistymisprojekteista. Haastatteluissa nuoret suhtautuivat kriittisesti kulutusyhteiskuntaan. Heidän mielestään siinä ”tuotetaan paljon enemmän kuin mitä me tarvitaan”.
Tutkijoiden mukaan kulutus- ja talouskasvukriittisyyttä voidaan kenties selittää sillä, että nuoret korostivat vahvasti luonnon merkitystä hyvinvoinnille.
Köyhyysrajan alapuolella elävät nuoret olivat myös tietoisia suurituloisten isommasta hiilijalanjäljestä.
Nuorten vanhempia ikäluokkia suurempi kriittisyys talouskasvua kohtaan on tullut esiin aiemmissakin tutkimuksissa. EVAn vuoden 2016 arvo- ja asennetutkimuksessa vajaa puolet vastaajista oli samaa mieltä siitä, että ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun. Saman vuoden Nuorisobarometrissa ainoastaan 15 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteen kanssa.
Haitallisesta työstä vaikea kieltäytyä
Nyt tekeillä olevassa tutkimuksessa nuorten toiveissa korostui työn merkityksellisyys. Sen halutaan hyödyttävän yhteiskuntaa ja maailmaa, ja vastaavan omia arvoja. Mielikuva työtä vieroksuvista nuorista ei pidä paikkaansa. He ajattelivat, että työllä pidetään yllä elämän perusedellytyksiä.
Nykyisillä työmarkkinoilla on kuitenkin vaikea löytää merkityksellistä työtä. Työmarkkinoilla ja nykyisessä toimeentulojärjestelmässä nuorilta myös puuttuu mahdollisuus vaikuttaa työn ympäristövaikutuksiin tai kieltäytyä ekologisesti haitallisesta työstä.
Tutkijoista huomionarvoista on, että haastatellut hyvin pienituloiset nuoret kantoivat globaalia vastuuta ja olivat valmiita jakamaan vähästään vielä huono-osaisemmille.
Työttömät nuoret olivat tietoisia heihin kohdistuvasta syyllistämispuheesta, mutta monet heistä syyllistivät pikemminkin luonnosta ja ihmisten mielenterveydestä piittaamatonta kulutusyhteiskuntaa. Aikuisten katsottiin elävän ”eri todellisuudessa”.
”Lapset ja nuoret syyttävät aiheellisesti aikuisia heidän hitaasta reagoimisestaan ilmastonmuutokseen. Lienee paikallaan kysyä, voidaanko yhteiskunnallisia päättäjiä syyttää hitaudesta ottaa huomioon nuorten kriittinen ajattelu ja muutosvoima”, tutkijat päättävät.