Jarno Mela

Kokonaisuutena vaalitulos ei ollut paras mahdollinen, mutta vasemmistoliiton vaalivoitto riemastutti puoluejohtoa.

– Me tehtiin se!

Neljä lisäpaikkaa ja yli prosenttiyksikön nousu kannatuksessa. Ei ihme, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonia hymyilytti sunnuntai-iltana. Heti ennakkoäänten jälkeen selvisi, että odotettu vaalivoitto on tulossa. Ja kuten vaali-iltana moneen kertaan kuultiin, se oli ensimmäinen eduskuntavaalivoitto sitten vuoden 1995.

– Gallupien perusteella tiedettiin, että on hyvä mahdollisuus vaalivoittoon, mutta ei siihen ikinä uskalla sillä tavalla uskoa etukäteen, Andersson sanoo.

Neljä lisäpaikkaa oli puolueelle todella hyvä tulos. Uudeltamaalta irtosi toinen paikka, Keski-Suomesta tuli yksi paikka takaisin, Oulussa paikkaluku kasvoi 2:sta kolmeen ja samoin kävi Helsingissä.

– Olen todella onnellinen meidän omasta puolestamme. Voimme olla todella tyytyväisiä vasemmistoliiton tulokseen, Andersson tuumi.

Vaalien kokonaistulosta Andersson pitää ”vähän murheellisena”. Vasemmistoliiton kannalta sosiaalidemokraattien selvempi vaalivoitto olisi ollut tervetullut, mutta perussuomalaiset estivät sen tekemällä todella kovan tuloksen.

ILMOITUS

– Tämä osoittaa sen polarisaation, joka suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee.

Toki toinen puoli polarisaatiota on punavihreän puolen saama vaalivoitto. Niin SDP, vihreät kuin vasemmistoliitto lisäsivät selvästi paikkamääräänsä.

Vaalivoiton vasemmistoliitolle toi Anderssonin mukaan se, että puolue onnistui puhumaan tärkeistä asioista hyvin.

– Sanoisin, että olemme puhuneet niin selkeällä tavalla niistä kysymyksistä, jotka liittyvät suomalaisten hyvinvointiin ja arkeen – aktiivimalli, sosiaaliturvaleikkaukset, sote-kysymykset, ikäihmisten palvelut.

Näiden rinnalle vasemmistoliitto nosti kunnianhimoisen ilmastopolitiikan, Andersson huomauttaa.

– Ilmastopäätökset pitää toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Hallituskysymys täysin auki

Andersson ei halunnut lähteä spekuloimaan hallituskysymyksellä. Selvää on, että demarien pitää olla pääministeripuolue, jotta vasemmistoliitto hallitukseen voisi mennä.

Hallitusneuvotteluista tulee joka tapauksessa erittäin mutkikkaat, koska yksikään puolue ei saanut selvää ykköspaikkaa. Vahvimpana vaihtoehtona pidetään demarien ja kokoomuksen sinipunahallitusta, johon mukaan lähtisivät vihreät ja RKP. Sillä pohjalla hallituksella olisi tosin vasta 107 paikkaa, mikä on melko pieni enemmistö.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto päätti marraskuussa, että puolue järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen hallitukseen osallistumisesta. Sen järjestäminen edellyttää, että puolue pääsisi hallitusneuvotteluissa sopimukseen hallitukseen osallistumisesta.

– Olemme sanoneet jatkuvasti, että tavoittelemme demarivetoista hallitusta, jossa ovat me, demarit ja vihreät, muotoili vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen.

Vaalivoiton takana muutostyö

Puoluesihteeri Leppänen letkautti ennen vaaleja, että tavoitteena on tehdä veretliikauttava vaalivoitto. Hänen mukaansa kun kukaan ei halua seisauttaa veren liikkumista.

– Tämä oli veretliikauttava vaalivoitto. Ihmiset halusivat äänestää muutosta. Kansa haluaa politiikkaa, joka lähtee rakentamaan uutta tulevaisuutta.

Leppänen kiinnitti huomiota, että vasemmistoliitto onnistui kasvattamaan erityisesti suosiotaan väkiluvultaan suurimmissa vaalipiireissä. Saman havainnon teki neljännelle kaudelle Helsingistä valittu Paavo Arhinmäki.

– Vasemmistoliitosta on rakennettu kovalla työllä ja pitkäjänteisesti moderni vasemmistopuolue viimeisen kymmenen vuoden ajan. Nyt se kantaa hedelmää, Arhinmäki kirjoitti yhteisöpalvelu Facebookissa.

Arhinmäki huomautti kirjoituksessaan, että edellisen kerran vasemmistoliitto sai kolme kansanedustajaa Helsingistä vuotta sitten. Silloin puolue tunnettiin SKDL:n nimellä, eikä nyt eduskuntaan noussut Mai Kivelä ollut edes syntynyt. Tosin ei Arhinmäkikään kovin vanha silloin vielä ollut.