Suomen vaalitulos noudattelee eurooppalaisia linjauksia. Vakiintuneet puolueet ovat menettävät kannatustaan. Kansallismieliset ja populistiset, jopa uusfasistiset ryhmät ovat saaneet vaaleissa kannatusta ja valtaa.
Suomessa kansallismielistä politiikkaa edustaa perussuomalaiset. Kolmen suurimman puolueen – SDP:n, keskustan ja kokoomuksen – kolmiyhteys rikkoutui jo vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Perussuomalaiset nousivat tuolloin kolmen suuren joukkoon ja puolueiden keskinäiset erot kannatusluvuissa tasaantuivat.
Neljän puolueen kärjestä tuli uusi normaali, joka ei ollut yhtä selkeä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Suuntaus oli tuolloinkin selvä: Paluuta kolmen puolueen hegemoniaan ei ole.
Talous- ja veropolitiikkaa helpommin sote-uudistuksesta lienee löydettävissä kompromissi.
Näissä vaaleissa kärkikolmikko – SDP, perussuomalaiset ja kokoomus – mahtuu jo yhden prosenttiyksikön sisään alle 20 prosentin kannatuksella. SDP:n voitti 17,7 prosentilla tapahtui historiallisen alhaisella kannatuksella.
Myös vihreiden (11,5 prosenttia) ja vasemmistoliiton kannatus (8,2 prosenttia) kasvoi.
Kansalaiset haluavat muutosta politiikkaan
Kannatuksen hajautuminen eri puolueisiin kertoo äänestäjien arvomaailman muutoksista. Näyttää siltä, että kansalaisten mielipiteet eivät ole polarisoituneet kuin korkeintaan jossain määrin ilmastonmuutoksessa ja maahanmuutossa.
Vastakkainasettelua ei kannata suurennella. Noin 80 prosenttia kansalaisista äänesti puolueita, joissa ilmastonmuutos ja maahanmuutto ymmärretään toisin kuin perussuomalaisissa. Kansalaiset odottavat tämän näkyvän myös hallituksessa ja politiikassa.
Sipilän politiikka toimii hyvänä pelotteena. Mitä kauemmaksi puolue ajautuu omista tavoitteistaan, sitä useampi kansalainen äänestää jaloillaan. Keskustan vaalitappion syy on selvä.
Äänestäjät suivaantuivat pääministeri Juha Sipilän ajamaan politiikkaan. Valtaosa keskustan kannattajista olisi halunnut hallituksen demareiden kanssa vuonna 2015. Sipilä valitsi kokoomuksen ja kokoomuslaiset arvot.
Sipilän puhe isänmaan edusta kuulostaa falskilta niiden ihmisten korvissa, joilta leikattiin työttömyysturvaa, lääkekorvauksia tai lomarahat kiky-sopimuksella.
Jokainen hallituspuolue joutuu tinkimään tavoitteistaan
Puolueet marssittavat ensin pöytään vaalitavoitteensa hallitustunnustelijan lähetettyä kysymyksensä. Hallitustunnustelijalla on valta valita kumppaninsa, joiden kanssa hän yrittää koota hallituksen.
Neuvottelut ovat äärimmäisen vaikeat. Vaikeusasteita on vähintään yhtä paljon kuin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloin kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen hieroi kulisseissa perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kanssa muun muassa EU-politiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Oma eduskuntaryhmä asettui poikkiteloin Soinin ministeritielle, ja puolue jäi oppositioon. Syntyi Kataisen kuuden puolueen hallitus, joka hajosi kuin Jokisen eväät ja päätyi täydelliseen farssiin eduskunnassa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen tavoite on saada hallitus kokoon toukokuun loppuun mennessä. Rinne, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan Sipilä ovat olleet vaalikampanjan aikaan eri mieltä hallitusohjelman kannalta aivan olennaisista poliittisista kysymyksistä, kuten talous- ja veropolitiikasta.
Talous- ja veropolitiikkaa helpommin sote-uudistuksesta on löydettävissä kompromissi. Keskusta ja kokoomus hylkäsivät oman sote-esityksensä, jolla ajettiin valinnanvapautta ja maakuntia. Bisnesmalli ei käy demareille, mutta kokoomuskin on loiventanut kantaansa.
Kaikki puolueet ovat perussuomalaisia lukuunottamatta sitoutuneet ilmastonmuutostavoitteisiin. Vaalikampanjoissa puolueet väittelivät keinoista, mutta yhteisymmärrys löytynee.
Kuin virtahepo keskellä olohuonetta
Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vetämä perussuomalaiset on kuin virtahepo olohuoneessa. Halla-aho arvioi tänään Ylelle, että perussuomalaisten menestys synnyttää paineita muissa puolueissa arvioida ”tiettyjä kantojaan”.
Nämä ”tietyt kannat” kulminoituvat maahanmuuton vastustamiseen ja ilmastonmuutokseen, joissa perussuomalaiset ovat olleet omilla linjoillaan muista puolueista poiketen.
Halla-aho antaa ymmärtää mainitsematta SDP:tä, kokoomusta ja keskustaa, että perinteisten suurten puolueiden kanssa linjat olisivat yhteensovitettavissa.
– Me haluamme lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Muut puolueet haluavat sitä lisätä. Mahdollinen kompromissi on, että me vähennämme humanitaarista maahanmuuttoa, hän sanoo Ylen verkkohaastattelussa===https://areena.yle.fi/1-50117818.
Hän väittää, että pakolaisia vastaan ottavien haluavan pakolaisia islamilaisista, takapajuisista maista. Viittaus liittyy Syyrian pakolaisiin. Hän puhuu myös estottomasti turvapaikkaturismin lopettamisesta.