Jarno Mela

– Iso kysymysmerkki on, mitkä ovat pääministeripuolueen kynnyskysymykset, sanoo Kyllönen.

Europarlamentaarikko, tuore kansanedustaja Merja Kyllönen kommentoi hallitusnäkymiä vaikeiksi. Toimivan paletin kokoaminen vaatii Kyllösen sanoin hallitustunnustelijalta aikamoista akrobatiaa.

– Ei käy kateeksi Rinnettä, hän toteaa viitaten SDP:n Antti Rinteen asemaan suurimman puolueen puheenjohtajana.

Mikään laki ei sanele mandaattia hallitustunnustelijaksi suurimmalle puolueelle, vaikka näin tapahtuukin puolueiden yhteisesti hyväksymän käytännön mukaisesti.

– Aika moni hallitukseen päästäkseen ja saadakseen valtaa joutuu tinkimään tavoitteistaan, jotta yhteinen hallitusohjelma löytyy. Iso kysymysmerkki on, mitkä ovat pääministeripuolueen kynnyskysymykset, sanoo Kyllönen.

Puolueet ovat asettaneet jo ennakkoon erilaisia kynnyskysymyksiä.

ILMOITUS

Oppositioon ei ole tunkua

Kyllönen pitää mielenkiintoisena sitä, ettei yksikään puolue ole ilmoittanut halustaan jäädä oppositioon suoraan, kuten usein vaalien jälkeen on tapahtunut.

– Nyt ovat kaikki kortit auki, mikä kuvastaa neljän puolueen rinta rinnan maaliviivan ylittämistä.

Hän pitää selvänä, että politiikan pitää olla erilaista, mitä se on ollut kuluneina vuosina tai se on silkka katastrofi valtaa pitäville. Hän ottaa yhtenä esimerkkinä ilmastonmuutoksen.

– Se oli demareillekin iso asia. Jos puolue ei kovin paljon kelkkaansa käännä, ilmastonmuutosnäkemykset saattavat olla vaikeasti yhteen sovitettavissa perussuomalaisten kanssa.

Neljästä kahden on tehtävä yhteistyötä

Kyllönen arvioi, että neljän keskisuuren joukosta kahden pitää väistämättä tehdä yhteistyötä. SDP, perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta ovat kärjessä.

– Onko se kokoomus vai keskusta. En usko, että SDP:n puheenjohtajilla on kovin helppo taipua Sipilän kanssa yhteistyöhön. Ja millaiset muistot SDP:llä on kokoomuksen kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Tilanne on ”kinkkinen”. Mahdollisina hallituskumppaneina vihreät, vasemmistoliitto ja RKP eivät riitä enemmistöhallitukseen. Kyllösen mukaan on lähdettävä isoista asioita liikkeelle.

– Jos halutaan rakentaa fiksu sote Suomeen, en pitäisi maakuntauudistusta kovin pahana, jos siinä pitäisi jalat maassa ja järjen päässä, sanoo Kyllönen.

Hän näkee sote-yhteistyön keskustan kanssa helpommaksi kuin kokoomuksen kanssa. Kyllönen etenisi vuoden 2015 mallilla, joka jäi perustuslakivaliokuntaan rahan- ja vallanjako-ongelmien vuoksi.

– Lähtisin miettimään isoja haasteita, ja miten yhteisymmärrys löytyy niistä. Se vaatii nöyrtymistä, muistuttaa Kyllönen.