Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Kommentti: Monessa voitossa on kitkerä sivumaku.

Ne olivat hyvät vaalit. Yksi romahti ja kaikki muut voittivat sen häviämät paikat – tavalla tai toisella. Keskustakin välttyi itsenäisyyden ajan huonoimmalta tulokselta, joka oli 12,4 prosenttia vuonna 1917.

Keskustan tulos oli 13,8 prosenttia. Paikkoja se menetti 18.

15 niistä meni vasemmistopuolueille ja vihreille. Viime vaalikauden punavihreä oppositio oli vaalien suurin voittaja kaikilla mittareilla – paikoissa, prosenteissa ja äänimäärissä, vaikka media nostaa esiin perussuomalaisia. Sen ja kokoomuksen kannatus laski, mutta vaalimatematiikka tuli paikkajaossa avuksi.

Monessa voitossa on silti katkera sivumaku.

SDP oli vain täpärästi ykkönen. Antti Rinne oli taas lähellä puhua jo selvältä näyttäneen vaalivoiton katkeraksi tappioksi. Jos demarien vanha ay-kaarti ei anna puolueen uudistua, jää ilo voitosta väliaikaiseksi.

ILMOITUS

Vasemmistoliitto voitti kiistattomasti, mutta 8,2 prosenttia ei ole sitä, mitä lähdettiin hakemaan, kun takana on neljä vuotta porvarihallitusta ja keulassa Suomen paras puoluejohtaja. Vaalimatematiikka tuli kerrankin vasemmistoliiton avuksi, mutta tavoitellusta 10+ -tuloksesta jäätiin kauas.

Vihreät otti komean vaalivoiton, mutta 11,5 prosenttia kertoo siitä, ettei puolue saa edelleenkään kannattajiaan liikkeelle. Gallupeissa puolue oli parhaimmillaan 17 prosentissa ja aivan viime aikoinakin suurin piirtein tasoissa perussuomalaisten ja keskustan kanssa. Pekka Haavisto -ilmiö meni jo. Hänestä ei ollut joukkojen innostajaksi. Helsingistä yli 11 000 äänellä eduskuntaan noussut Maria Ohisalo saanee yrittää seuraavaksi.

Kokoomus oli ainoa hallituskolmikosta, joka selvisi vaaleista ehjin nahoin, mutta Petteri Orpon talvisammakot kävivät kalliiksi. Kaksi viimeisintä kokoomusjohtajaa on tuhonnut sen perinnön, minkä Jyrki Katainen ja Taru Tujunen dream teameineen loivat. Orpon oma äänimääräkin oli niin vaatimaton, että mahtituloksen tehnyt oikeusministeri Antti Häkkänen lienee jo lähtökuopissa seuraavaan puoluekokoukseen, eikä unohtaa sovi Elina Lepomäkeä. Molemmat kuuluivat koko maan ääniharaviin.

Monella tapaa historiallisissa vaaleissa historiallista oli sekin, että viiden ministerin puolue pyyhkiytyi kuin tsunamin lyömänä puoluekartalta. Timo Soinin perinnöstä ei jäänyt mitään jäljelle. Jussi Niinistö ja Sampo Terho saivat noin 3 000 ääntä. Noin kuukausi sitten Soini ennusti Niinistölle äänivyöryä Uudellamaalla. ”Mikään ihmisen tekemä ei ole kestävää”, hän kirjoitti tänään.

Soini, jos joku tietää tällä kertaa, mistä puhuu.