Vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite kahdesta kansanedustajasta toteutui Uudellamaalla. Eduskuntaan valittiin Jussi Saramo ja Pia Lohikoski. Molemmilla on vankka tausta politiikassa.
Saramo on toiminut muun muassa vasemmistonuorten puheenjohtajana, puolueen poliittisena sihteerinä sekä ministerin erityisavustajana Paavo Arhinmäen ollessa kulttuuri- ja urheiluministeri. Hän on vantaalainen kaupunginvaltuutettu.
Keravalainen Lohikoski on vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kuntapoliitikko. Työssään hän on erikoistunut asuntopolitiikkaan. Molemmat ovat uusia tulokkaita pitkäaikaisen kansanedustajan Kari Uotilan jätettyä eduskunnan.
Saramon mukaan kampanjoinnissa positiivista oli, että vasemmistoliittoon suhtauduttiin paremmin kuin ikinä ennen.
– Liikkuvien äänestäjien ennakkoluulot olivat minimissään verrattuna siihen, mitä ne ovat olleet aikaisemmin.
Poliittinen muisti on lyhyt
Edellisissä vaaleissa eduskunnan ulkopuolelle jääneen Saramon mielestä kampanjointi oli ”niin paljon kivempaa vaalikentillä kuin neljä vuotta sitten”.
– Ihmiset tulivat kysymään asioista, jotka ovat meille tärkeitä ja jotka ovat tärkeitä kaikille, kuten ovat vanhuspalvelut.
– Viimeksi kampanjan ajan puhuttiin, miten hieno ihminen Juha Sipilä on, ja puhuttiin pääministerivaalista. Se oli kummallista pelin politiikkaa, summaa Saramo.
Hän arvioi ilmapiirin muuttuneen aivan loppumetreillä, vaikka hän itse ei kohdannut mitään aggressioita.
Saramo arvioi perussuomalaisten tuloksen tekevän jatkon hankalaksi hallitusneuvottelujen kannalta.
– Viimeisen viikon aikana huomasi, että perussuomalaiset saivat kääntymään, etteivät ne ole olleetkaan hallituksessa. Aivan viime päivinä alkoi tulla vihainen ilmapiiri.
– Yllättävää oli se, että kun aloitin kampanjoinnin, perussuomalaisiin oltiin pettyneitä. Jotenkin he onnistuivat kääntämään sen, että yhtäkkiä he olivatkin uusi puolue, oppositiopuolue, jolla ei ollut hallitustaakkaa.
Vaikka me saimme viestimme läpi paremmin kuin koskaan, silti jäi sellainen tunne, että poliittinen muisti on kuitenkin aika lyhyt.
Asioista puhuminen hyödytti vasemmistoliittoa
Saramo on iloinen, että vasemmisto tuntui olevan myös sellaisten ihmisten suosiossa, jotka äänestivät jotain muuta puoluetta.
– Puhuttiin vanhuspalveluista, ja kerrankin framilla olevat asiat hyödyttivät meitä.
– Onhan se huikeaa, että vasemmistoliitto voittaa vaalit samaan aikaan kuin vihreät ja demarit voittivat.
Saramo arvioi perussuomalaisten hyvän tuloksen tekevän jatkon hankalaksi. Tulevien hallitusneuvottelukuvioiden arviointi on hankalaa.
– Aika monta viikkoa Säätytalolla vuonna 2011 viettäneenä pelottaa, että suunnan muutos, jota ihmiset oikeasti haluavat se on aika vaikea tehdä tällä tuloksella.
Vaalikentillä näki, että kokoomus sai mitä tilasi viime eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015, mutta keskustaan pettyneisyys oli aivan valtavaa.
Turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen haettiin
Kysymykseen muutosvaaleista Saramo vastaa, että ihmiset haluavat turvallisuutta. Hän mainitsee esimerkkeinä pätkätöissä tai sairaana olevat ihmiset. Sipilän hallituksen politiikka oli loputonta leikkaamista ja pakkoa sopeutua.
– Aina mentiin huonompaan. Ihmiset kaipaavat turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Se on ollut kateissa.
Hän muistuttaa,että siniset ottivat turvallisuusteeman, mutta se oli niin tyhjä puolue, että sillä ei ollut mahdollisuutta pärjätä.
Lohikoski arvioi vasemmistoliiton ja Uudenmaan menestyksen johtuvan siitä, että ihmiset ovat kyllästyneitä nykyiseen politiikkaan.
– Varmasti se ratkaisi. Koko maassahan tapahtui nousua, ja Uudellamaalla oli tilausta tähän.
Hallitusneuvotteluihin jos kutsu käy
Hän haluaa nostaa eduskunnassa asuntopolitiikkaa, josta hän on työtaustasta johtuen ollut kuultavana asiantuntijan eduskunnassa.
– Ay-taustaisena työelämäasiat ja perheiden palvelut, varhaiskasvatus ja koulutus ovat tärkeitä. Pienten puolella ollaan.
Lohikoski näkee, että vasemmistoliiton on pyrittävä hallitukseen. Ehtona on, että vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan omia tavoitteitaan.
– Meidän pitää olla mukana, jos kutsutaan hallitusneuvotteluihin. Meillä on tärkeät kärjet ja kynnykset on asetettu.
– Kokonaisuudesta riippuu, Lohikoski toteaa.