SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pohtii blogissaan järjestäytymättömien työnantajien kentässä toimivan Suomen Yrittäjien (SY) motiiveja, kun se hyökkää vihamielisesti ay-liikettä ja työntekijöiden järjestäytymistä vastaan.
Eloranta viittaa siihen, että SY kannustaa jäsenyrityksiään maksamaan henkilöstöetuna työntekijöidensä jäsenmaksut YTK:hon eli Loimaan kassaan, mutta ei muihin työttömyyskassoihin. Lisäksi jäsenyrityksiä kehotetaan pidättäytymään ammattiliittojen ja toimialakohtaisten työttömyyskassojen jäsenmaksujen perinnästä ja tilittämisestä.
Sotii yhdenvertaisuutta vastaan
Eloranta korostaa, että SAK ei toki vastusta työttömyyskassamaksun maksamista työntekijän puolesta: työnantajan maksama työttömyyskassan jäsenmaksu on osa sosiaalivakuutuksen rahoitusta ja palkkaan rinnastuva taloudellinen etuus.
”Mutta jos se maksetaan vain yhden työttömyyskassan jäsenille, se sotii työntekijöiden yhdenvertaisuutta vastaan ja on mahdotonta löytää sellaista perustetta, joka oikeuttaisi poikkeamaan tästä. SAK:n liitot eivät katso sivusta, kun niiden jäseniä syrjitään”, Eloranta toteaa.
Hän jatkaa, että SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on syyttänyt julkisuudessa ay-liikettä työmarkkinoiden jarruttamisesta suostumatta ymmärtämään ammatillisen järjestäytymisen periaatetta – yhteistä edunvalvontaa. ”Onkin helppoa nähdä, että yrittäjäjärjestön todellinen motiivi asiassa on ammattiliittoihin liittymisen vähentäminen. Pyrkimys murentaa ammatillista järjestäytymistä on syrjivä ja loukkaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia työntekijöiden järjestäytymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta.”
Loimaan kassa ei pyri työehtojen parantamiseen
Eloranta jatkaa, että pyrkiessään tietoisesti heikentämään ammattiyhdistysliikettä Suomen Yrittäjät samalla murtaa työntekijöiden yhteistä edunvalvontaa. ”Tasavertaiseen neuvotteluun työnantajien kanssa kykenee vain ammattiyhdistysliike. YTK ehkä vakuuttaa työttömyyden varalle, mutta se ei pyri järjestelmälliseen työehtojen parantamiseen eikä pysty puolustamaan työntekijän oikeuksia tarpeen vaatiessa.”
Se, että työnantaja perii liiton ja kassan maksun suoraan palkasta, on yksi sadoista sopimuksista, joilla on rakennettu palkansaajien ja työnantajien välistä luottamusta, Eloranta muistuttaa.
”Maailmanlaajuisessa tarkastelussakin työntekijöiden korkea järjestäytymisaste ja kattavat työehtosopimukset ovat yhteydessä hyvinvoinnin tasaiseen ja oikeudenmukaiseen jakautumiseen. Suomessa palkkaköyhyys on Euroopan unionin alhaisinta ja matalapalkkatyötä tekevien osuus vähäinen. Miksi siis Suomen Yrittäjät haluaa tahallaan keikuttaa venettä”, Eloranta kysyy.
Hän vastaa, että ei tule mieleen kuin, että halutaan heikentää järjestäytymisastetta, jotta saataisiin työntekijöiden neuvotteluasetelma järkkymään. Työntekijöiden järjestäytymisen laskiessa sopimisesta tulee sanelua ja jousto tarkoittaa vain työntekijää. Tästä on viime aikoina saatu huolestuttavia esimerkkejä.