Vaaleissa SDP, kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta saattavat mahtua reilun parin prosenttiyksikön sisään. Trendit ovat olleet selkeät: demarien tahti on hiipunut, kokoomus on alamäessä, perussuomalaiset on nousussa ja keskusta pyristelee paikallaan.
Onnistunut loppukiri suosii perussuomalaisia. Vuoden 2011 jytky eteni saman tyyppisellä logiikalla. Puolue lähti nousukiitoon syksyllä 2010. Puolueen kannatuksen nousu oli uutisen arvoinen. Samalla uskottavuus ja tunnettavuus kasvaa isojen otsikoiden myötä.
Jokainen kannatusnousu vahvisti porukkaa pysymään puolueessa. Tapahtuu niin sanottu voittajan vankkureille -hyppäämisilmiö. Saman tyyppinen ilmiö on nähtävissä näissä vaaleissa perussuomalaisten ympärillä, vaikka mittaukset heittelehtivät.
Perussuomalaisten kannatus nuorisovaaleissa on hämmästyttävää samaan aikaan, kun nuoriso marssii kaduilla ilmastonmuutosta vastaan.
Osa kansalaisista on unohtanut, miten perussuomalaiset leikkaisivat pienituloisilta, kiristivät työttömyysturvaa ja pidensivät palkatonta työaikaa.
Loppukiri suosii vasemmistoliittoa
Vaalien loppukiri näyttää suosivan myös vasemmistoliittoa. Sen sijaan demarien huippukunto osui ennen aikojaan. Vasemmistoliiton akilleen kantapää on ollut vaalipäivä.
Nyt kampanjointi näyttää nousevalta, ja puheenjohtaja Li Andersson on ollut hyvässä vireessä vaalikeskusteluissa. Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ei ole kotonaan vaalipaneeleissa. Hän on enemmänkin rauhallisten, hillittyjen keskustelujen mies.
Vahvasti henkilöityneessä vaalijärjestelmässä puheenjohtajilla on vaikutusta, vaikka sitä ei kannata ylikorostaa. Viime kuntavaaleissa vuonna 2017 parhaiten erottuivat kansalaisten mielestä mediaesiintymisissään Li Andersson ja kristillisten Sari Essayah.
Kuntavaalitutkimus 2017 -tutkimus kertoo, että Andersson pärjäsi vihreissä silloista puheenjohtaja Ville Niinistöä ja SDP:n kannattajien keskuudessa puheenjohtaja Antti Rinnettä paremmin. Yli puolet vasemmistoliiton äänestäjistä ilmoitti hyvän puheenjohtajan olleen ”ratkaiseva tai melko tärkeä syy puoluevalinnalleen”.
Tulossa on vielä vaalitenttejä, joissa puheenjohtajat ottavat mittaa toisistaan.
Vaalien ennakoimattomuutta lisää liikkuvien äänestäjien iso määrä
Noin 750 000 äänestäjää hakee ehdokastaan. Lisämausteena vaalisopassa ovat kantansa ilmoittaneet, mutta epävarmat äänestäjät.
Heitä löytyy erityisesti vihreistä ja perussuomalaisista, jotka ovat saaneet nukkuvia äänestäjiä taakseen. Tämäkin ilmiö muistuttaa vuoden 2011 eduskuntavaaleja: tuolloin lähti iso joukko nukkuvia liikkeelle sen lisäksi, että perussuomalaiset söivät etenkin keskustaa, demareita ja kokoomusta.
Jytkyvaalien jälkeen äänestäjät ovat siirtyneet aikaisempaa herkemmin puolueesta toiseen, ja tekevät valintaa jopa kahden kolmen puolueen välillä. Vasemmistoliiton teltoilla on käynyt yksittäisiä kokoomuksen äänestäjiä, jotka aikovat äänestää nyt vasemmistoliittoa.
Puheenjohtaja Petteri Orpo suututti vanhuspuheillaan syvästi. Mitkään paikkausyritykset eivät ole korjanneet lommoa. Tilannetta ei ole parantanut yhtään se, että Attendo ja muut hoivajätit ovat jääneet kiinni katastrofaalisen huonosta vanhusten hoivasta.
Näitä vartenhan kokoomus ajoi valinnanvapautta.
Hyvä läppä vai varteenotettava hahmo?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta on tullut hyvä läppä tai sitten vakavasti otettava hahmo nuorisovaaleissa äänestäneiden keskuudessa. Nuorisovaalit eivät ennakoivat huonosti vaalitulosta. Ääripäät eli vihreät ja perussuomalaiset voittaisivat reippaasti. Kokoomus on kärjessä, mutta kykypuolue on alamäessä nuorisonkin mielestä.
Perussuomalaisten kannatus nuorisovaaleissa on hämmästyttävää samaan aikaan, kun nuoriso marssii kaduilla ilmastonmuutosta vastaan ja vaatii tekoja. Halla-aho on päinvastoin asettunut vastahankaan. Puolue ei hyväksynyt ainoana eduskuntapuolueena puolueiden yhteistä ilmastonmuutoskantaa.
Nuorisovaaleja voi lukea myös isona kritiikkinä perinteisiä tai perinteisiksi koettuja puolueita kohtaan. Suhteellisesti heikoiten menestyi SDP, joka mielletään ikääntyvien puolueeksi.
Nuoret hajottaisivat valtaa reippaasti
Eduskuntaa nousi 15 eri puoluetta tai ryhmittymää. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista paikkoja saivat eläinoikeuspuolue, piraattipuolue sekä Suomen kommunistinen puolue SKP.
Feministipuolue loistaa poissa olollaan. Nuoret näyttävät uskovan miehiin, sillä kärjessä komeilevat miespoliitikot.
Taloustutkimuksen Juho Rahkonen uskoo nuorisovaalituloksen kertovan myös jostain isommasta.
– Uskon tuloksen ennakoivan jossain määrin sitä, mitkä puolueet tulevat olemaan vahvoilla lähitulevaisuudessa, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Jos nuoret äänestäisivät, puoluekenttä hajoaisi. Nuorisovaaleissa äänestysprosentti jäi alle 50, ja moni nuori jättää äänestämättä eduskuntavaaleissakin.