Lehtikuva/Menahem Kahana

Israelia yhä jyrkemmin oikealle vienyttä pääministeri Benjamin Netanjahua odottavat vaalien jälkeen korruptio-oikeudenkäynnit.

Israelin tiistaina pidettävien parlamenttivaalien pääkilpailjat ovat viidettä pääministerikautta tavoitteleva oikeiston Likud-puolueen Benjamin Netanjahu ja uusi tulokas, keskustalaista Sininen ja valkoinen -vaaliliittoa johtava Benny Gantz.

Vaaleista on ennustettu tasaista kahden pääkilpailijan välillä. Kumpikin olisi gallupien mukaan saamassa suunnilleen 30 paikkaa 120-paikkaiseen knessetiin.

Parlamentissa on suuri joukko pienehköjä puolueita. Seuraava pääministeri ratkeaa vasta hallitusneuvotteluissa, joista saattaa tulla pitkät. Useimpien arvioiden mukaan Netanjahulla on paremmat lähtökohdat selvittää peli edukseen.

Benny Gantz ryhtyi poliitikoksi viime joulukuussa.

Äärioikeistolaiset liittolaiset

Netanjahu, 69, oli ensimmäisen kerran pääministerinä 1996–1999. Maaliskuusta 2009 hän on pitänyt paikkaa hallussaan keskeytyksettä.

Netanjahun nykyisessä hallituksessa Likudin kumppaneina on jyrkän oikeistolaisia ja osin äärioikeistolaisia puolueita. Hän on vienyt Israelin politiikkaa yhä jyrkemmin oikealle.

ILMOITUS

Tämän kevään vaaleihin Likud solmi vaaliliiton Yhdistynyt oikeisto -liittoutuman kanssa. Netanjahun henkilökohtaisella painostuksella Yhdistynyt oikeisto hyväksyi mukaan äärimmäistä, rasistisena pidettyä oikeistoa edustavan Otzma Yehudit -puolueen (Juutalainen voima).

Otzma Yehudit on äärinationalistisen amerikkalais-israelilaisen rabbin Meir Kahanen (1932–1990) poliittisen liikkeen perillinen. Kahanen liike kiellettiin sekä Israelissa että Yhdysvalloissa terrorisminvastaisten lakien perusteella.

Netanjahun korruptiosyytteet

Benny Gantz, 59, on evp-kenraali, joka toimi Israelin armeijan komentajana 2011–2015.

Lehtikuva/Jack Guez

Gantz ilmoitti vasta viime joulukuussa lähtevänsä politiikkaan. Kolmen keskustalaisen puolueen Sininen ja valkoinen -vaaliliitto muodostettiin helmikuussa.

Gantz korostaa olevansa turvallisuuskysymyksissä yhtä tiukka kuin Netanjahu.

Gantz ei ole monissakaan asioissa tehnyt poliittista linjaansa kovin selväksi. Joihinkin kysymyksiin hän on antanut ristiriitaisia vastauksia.

Gantz korostaa sitä, ettei hän ole korruptoitunut.

Benjamin Netanjahulla on lähiaikoina edessään korruptio-oikeudenkäyntejä, jatkaa hän pääministerinä tai ei. Oikeuskansleri Avichai Mandelblit ilmoitti helmikuussa aikovansa nostaa syytteet Netanjahua vastaan kolmessa jutussa.

Syytöksistä vakavimman mukaan Netanjahu tarjosi Bezeq-yhtiölle etuja, jotta sen omistamalla Walla-nettisivustolla levitettäisiin positiivisia juttuja Netanjahusta. Myös toisessa tapauksessa on kyse vastaavasta toiminnasta, toisena osapuolena Yedioth Ahronoth -sanomalehti.

Kolmannessa jutussa Netanjahun syytetään tarjonneen palveluksia ulkomaisille miljardööreille ja saaneen vastineeksi luksustavaroita kuten samppanjaa ja jalokiviä.

Loppu kahden valtion mallille

Vaikka ulkomailla helposti ajatellaan, että Israelissa kaikki pyörii palestiinalaiskysymyksen ympärillä, vaaleissa puhutaan muustakin.

Gallupien mukaan äänestäjille tärkeimpiä ovat näissä vaaleissa talouteen ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat. Toisena tulevat puoluejohtajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja vasta sen jälkeen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Palestiinalaiskysymyksestä on puhuttu tavallista vähemmän. Yksi syy tähän lienee se, että lähes koko poliittisen kentän asenteet palestiinalaisia kohtaan ovat tulleet entistäkin jyrkemmiksi. Vaikka Gantzin linja ei ole täysin selvä, siinä ei vaikuta olevan kovin suurta eroa Netanjahuun verrattuna.

Netanjahu kosiskeli nationalistista oikeistoa uudella tempulla sunnuntaina, kun hän ilmoitti liittävänsä miehitysalueilla olevat siirtokunnat muodollisestikin Israeliin, jos pääsee jatkamaan pääministerinä.

Netanjahu ei kertonut yksityiskohtia, mutta hänen tulkitaan tarkoittaneen myös niitä siirtokuntia, joita Israel itsekin on pitänyt laittomina.

Jos Netanjahun hanke toteutuu, sitä pidetään lopullisena iskuna niin sanotulle kahden valtion mallille (itsenäinen palestiinalaisvaltio Israelin rinnalla), joka on tähän saakka ollut rauhanprosessin pohjana.

Trumpilta auliisti tukea

Netanjahu on saanut varauksetonta tukea Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta.

Trump päätti siirtää Yhdysvaltain suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin. Hän on myös hyväksynyt Israelin suvereniteetin koko Jerusalemin alueelle sekä Netanjahun maaliskuisen ilmoituksen Syyrialta 1967 vallattujen Golanin kukkuloiden muodollisesta liittämisestä Israeliin.

Trumpin hallitus on myös lopettanut Yhdysvaltain taloudellisen tuen palestiinalaishallinnolle sekä YK:n kautta annettavan avun palestiinalaispakolaisille.

Trumpin odotetaan pian Israelin vaalien jälkeen julkistavan Lähi-idän rauhansuunnitelmansa, josta hän on puhunut virkakautensa alusta lähtien. Suunnitelman pääarkkitehtinä on Trumpin vävy Jared Kushner, ja siitä odotetaan lisää kylmää kyytiä palestiinalaisille.

Netanjahu on herkästi syyttänyt politiikkansa ulkomaisia arvostelijoita antisemitismistä. Se ei ole estänyt häntä kaveeraamasta äärioikeistolaisten ja oikeistopopulististen ulkomaisten poliitikkojen kanssa.

Kuvaava esimerkki Netanjahun ystävistä on Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka kotimaassaan käyttää antisemitismiä kampanjoissaan. Netanjahun vieraisiin kuuluvat myös Filippiinien Rodrigo Duterte ja juuri äskettäin Brasilian Jair Bolsonaro.

Työväenpuoluetta odottaa tappio

Tiistain vaaleista odotetaan uutta tappiota sosiaalidemokratiaa edustavalla työväenpuolueelle, joka vuosikymmeniä oli toinen suuri puolue Likudin rinnalla.

Viime vaaleissa työväenpuolue sai 19 paikkaa (liittolaisineen 24), nyt se saa olla tyytyväinen, jos vaalien jälkeen sillä on edes 10 paikkaa.