Sosiaaliturvauudistus (sotu) hautautui sote-uudistuksen kaatuessa. Vaalien jälkeen hallitus palaa sote-uudistuksen äärelle. Riittääkö paukkuja enää mittavalle sotu-uudistukselle?
Sipilän hallituksen nimeämä Toimi-hanke on kehitellyt sosiaaliturvan uudistusaihioita aina vuoteen 2030. Sotu-uudistuksen tarpeesta on laaja poliittinen yksimielisyys, mutta puolueiden näkemykset poikkeavat.
Tavoitteena on selkiyttää ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Keinoista puolueet ovat eri linjoilla.
Kärjistäen sanottuna uudistus pitäisi tehdä oikeiston mukaan samalla rahalla, jolloin toisen köyhän taskusta siirretään rahaa vielä köyhemmälle.
Punavihreä vai oikeistolainen uudistus?
Sotu-uudistuksen kannalta hallituksen kokoonpano on äärimmäisen tärkeä. Hallituksen on tehtävä päätökset isoista linjauksista, jotka vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin.
Arvovalintojen kannalta on hyvin eri lähtökohta, johtaako SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pääosin punavihreälle pohjalle rakentuvaa hallitusta tai kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Sipilän hallituksen tyyppistä oikeistohallitusta.
Vaalien jälkeisen hallituksen on edettävä sotu-uudistuksessa. Sotesta oppineena uudistusta on viisasta viedä eteenpäin parlamentaarisesti, olipa hallituksen väri mikä tahansa.
Valtava uudistus ei etene yhdessä eikä kahdessakaan hallituskaudessa maaliinsa.
Moni asia jakaa puolueita
Onko sotu-uudistus kustannusneutraali ja onko se vastikkeellista vai vastikkeetonta? Ovatko etuudet syyperusteisia, universaaleja ja ovatko ne yksilö- vai perhekeskeisiä.
Sotu-uudistus törmää vahvasti rahaan ja säästöpaineisiin. Kärjistäen sanottuna uudistus pitäisi tehdä oikeiston mukaan samalla rahalla, jolloin toisen köyhän taskusta siirretään rahaa vielä köyhemmälle.
Kelan muutosjohtaja Tomi Ståhlin mukaan yhtälö on käytännössä mahdoton, jos halutaan ettei kukaan häviä eikä tule lisäkustannuksia ja silti halutaan etuuksia ja palveluita koskeva todellinen muutos.
Uusimmassa Sosiaalivakuutus-lehdessä (1/2019) uudistusta arvioiva Ståhl sanookin, että uudistuksesta tulee todella kallis, jos Kela-etuuksia saavien tarpeet halutaan kattaa.
– Jos perustulo taas olisi matalampi, nyt etuuksia saavat häviäisivät, hän summaa.
Tilastot kertovat, että suuri joukko perusturvalla elävistä suistuu köyhyyteen.
Perusturvan uudistaminen on kiireellisintä
Hallitus päätyneekin joihinkin osauudistuksiin, sillä sotu-kokonaisuudistus ei toteudu yhden hallituksen aikana. Lisäksi kyse on monien sosiaaliturvien uudistamisesta ja jopa yhdistämisestä.
Nykyinen perusturvan alhainen taso ajaa viimesijaiselle toimeentulotuelle jopa pysyvästi. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki eivät riitä elämiseen edes asumistuella täydennettynä etenkään kalliiden asumiskustannusten kaupungeissa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan roolista nousee väistämättä myös ideologinen keskustelu. Viime vuoden lopussa Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki luovutti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) selvityksensä ansiosidonnaisen työttömyysturvan toteuttamismalleista.
Selvityksessä on esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan siirrosta Kelan hoidettavaksi ammattiliittojen työttömyyskassoilta. Suomen Yrittäjät on kannattanut hanketta, kuten voi odottaakin.
Perhevapaauudistus herkkä asia
Toinen iso ja poliittisesti herkkä sotu-uudistuksen kokonaisuus on perhevapaat. Sipilän hallituksessa perhevapaauudistus törmäsi sekä ideologisiin että taloudellisiin reunaehtoihin.
Uudistus ei onnistu kustannusneutraalisti. Eikä se onnistu myöskään siten, ettei kotihoidontuen pituuteen puututa. Suomessa hoidetaan esimerkiksi Ruotsia useammin ja pidempään lapsia kotihoidontuella kotona.
Naisia kaivataan työmarkkinoille, mutta on myös lapsen oikeus päästä varhaiskasvatuksen piiriin. Edellyttäen, että kunnat takaavat laadukkaan varhaiskasvatuksen.
Perhevapaauudistuksen merkitys työllisyysasteen nostamiselle on korkeintaan yhden prosenttiyksikön verran. Näin arvioi riippumaton ekonomisti Roger Wessman Sosiaalivakuutus-lehdessä (1/2019).