Kelan tuoreen kyselyn mukaan siihen vastanneet perustulon saajat kokivat toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet vastaajat. He tunsivat myös vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan kuin vertailuryhmään kuuluneet.
Myös silloin, kun perustuloa saaneilla oli vaikeuksia tulla toimeen, he kokivat vähemmän stressiä kuin verrokit.
Enemmän luottamusta
Luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille
Perustuloa saaneet vastaajat luottivat voimakkaammin toisiin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin – poliitikkoihin, poliittisiin puolueisiin, poliisiin ja oikeuslaitokseen – kuin vertailuryhmään kuuluneet.
Perustuloa saaneet luottivat enemmän myös omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, omaan talouteensa ja tulevaan työllistymiseensä kuin verrokit.
– Toisia ihmisiä ja instituutioita kohtaan tunnettu luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille että yhteiskunnan toimivuudelle, sanoo tutkija Minna Ylikännö Kelasta.
Kysely tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä.
Työvoimapalveluihin osallistuttiin
Perustuloa saaneilla ei ollut kokeilun aikana velvollisuutta osallistua työvoimahallinnon tarjoamiin palveluihin. Siitä huolimatta he osallistuivat niihin lähes yhtä aktiivisesti kuin muutkin.
Ensimmäisen vuoden rekisteriaineistojen perusteella perustulokokeilulla ei ollut vaikutuksia työllisyyteen. Perustuloa saaneet eivät tehneet ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työtä enempää kuin vertailuryhmään kuuluneet, mutta eivät myöskään vähempää.
Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana.
Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu päättyi 31.12.2018.
Kokeilun toteutti pääministeri Juha Sipilän hallitus.