Lehtikuva/Vasily Maximov

Väkivaltaisesta katupartioinnista tunnettu järjestö oli saanut virallisen tarkkailijastatuksen sunnuntain vaaleissa.

Ukrainan sunnuntaisia presidentinvaaleja oli muiden joukossa tarkkailemassa 362 äärioikeistolaisen Natsionalny Družini -järjestön tarkkailijaa.

Keskusvaalilautakunta oli kiistellyllä päätöksellään hyväksynyt järjestön viralliseksi vaalitarkkailijaksi.

Natsionalny Družini (kansalliset kaartit) on läheisessä yhteydessä Itä-Ukrainassa hallituksen puolella sotivaan Azovin pataljoonaan. Sen toiminta-aluetta ovat kuitenkin ne Ukrainan osat, joita sota ei kosketa.

Unohtuiko Italian huvila Zelenskin varallisuusselvityksestä?

Järjestön osastot eli natdružinit ovat harjoittaneet katupartiointia eri puolilla Ukrainaa. Ne ovat tunnettuja väkivaltaisista hyökkäyksistä romanien asuinpaikoille sekä seksuaalisten vähemmistöjen ja naisten oikeuksien puolustajia vastaan.

Molempien ryhmien poliittisena siipenä toimii Andrij Biletskin johtama Natsionalnyi Korpus -puolue (kansallinen armeijakunta), jolla on 2 kansanedustajaa Ukrainan 450-paikkaisessa parlamentissa.

ILMOITUS

Ukrainan hallitus on suhtautunut sallivasti Azovin pataljoonaan liittyvien ryhmien toimintaan. Tänä keväänä ne ovat osallistuneet presidentti Petro Porošenkon vastaisiin mielenosoituksiin. Tämän on arveltu sopivan sisäministeri Arsen Avakovin piirustuksiin.

Huolta uhkailusta

Yhdysvaltain hallituksen rahoittama Radio Free Europe/Radio Liberty (RFE/RL) kertoo, että G7-maiden suurlähettiläät lähettivät maaliskuussa Avakoville kirjeen, jossa hänen toivottiin suitsivan äärijärjestöjä.

”Ne pelottelevat Ukrainan kansalaisia, pyrkivät anastamaan poliisilta roolin vaalien turvaajana ja tuhoavat Ukrainan hallituksen kansallista ja kansainvälistä mainetta”, sanottiin RFE/RL:n haltuunsa saamassa kirjeessä.

Yhdysvaltain republikaanien tarkkailijaryhmää sunnuntain vaaleissa johtanut senaattori John McCainin leski Cindy McCain sanoi ennen vaaleja RFE/RL:lle olevansa huolissaan siitä, että Natsionalny Družinin uhkailu voi tuoda väkivaltaa vaalipaikoille.

Ihmetys Natsionalny Družinin päästämisestä vaalitarkkailijaksi kasvoi maaliskuussa, kun sen johtaja Ihor Mihailenko kirjoitti, että sen tarkkailijat ovat valmiita ”vetämään oikeudenmukaisuuden nimissä epäröimättä turpaan” sellaisia, jotka syyllistyvät vaalirikkeisiin.

Lehtikuva/Genya Savilov

Zelenskin omistukset

Toistaiseksi laskettujen tulosten mukaan presidentinvaalien sunnuntaina pidetyn ensimmäisen kierroksen voitti selvästi tv-koomikko Volodimir Zelenski, joka sai noin 30 prosenttia äänistä.

Zelenskin kanssa sunnuntaina 21. huhtikuuta pidettävälle toiselle kierrokselle olisi menossa nykyinen presidentti Petro Porošenko 16 prosentin ääniosuudella. Entinen pääministeri Julija Timošenko joutui tyytymään 13 prosentin ääniosuuteen.

Politiikan ulkopuolisena ja korruption vastaisena ehdokkaana noussut Zelenski näytti saavan suunnilleen sen verran ääniä kuin mielipidetiedustelut olivat ennustaneet.

Vain muutamia päiviä ennen vaaleja arvostettu Slidstvo.Info -nettisivusto kertoi, että Zelenski oli jättänyt varallisuusselvityksessään mainitsematta Italiassa sijaitsevan 15 huoneen huvilan.

Zelenskin kampanja kuittasi väitteen perättömäksi.

Zelenskin varallisuusselvityksessä kerrottiin hänen omistavan neljä asuntoa Kiovassa, yhden maaseutuasunnon Kiovan lähellä, yhden asunnon Jaltalla ja yhden Britanniassa.