Uusi-Seelanti on parlamenttinsa päätöksellä liittynyt niiden läntisten valtioiden joukkoon, jotka ovat poistaneet rikoslaeistaan pykälät joissa jumalanpilkka määriteltiin rikokseksi. Maan oikeusministeri Andrew Littlen mukaan pykälä oli ristiriidassa modernin valtion ihmisoikeuksia takaavien säädösten kanssa ja ajastaan jäljessä.
Littlen mukaan Uuden-Seelannin on johtavana ihmisoikeusvaltiona vaikea arvostella jumalanpilkasta ankaria rangaistuksia antavia maita, jos se pitää itsellään mahdollisuuden antaa rangaistuksia vastaavista teoista. Käytännössä päätös tarkoittaa ettei jumalan olemassaolon julkista sanallista tai kirjallista kiistämistä enää teoriassakaan pidetä rangaistavana tekona.
Uudessa-Seelannissa ei ole tosin annettu rikoslaissa olleen pykälän perusteella tuomioita vuoden 1922 jälkeen. Vuonna 1998 maan pääsyyttäjä kieltäytyi ajamasta rangaistusvaadetta kyseisen pykälän perusteella.
Maan parlamentti kuitenkin äänesti rikoslain pykälän poistamisesta. Parlamentin jäsenten ohella vastustusta pykälän poistamista kohtaan on ilmennyt myös joidenkin maan alkuperäisväestö maorien edustajien taholta. He pelkäävät että pykälän poistaminen saattaisi johtaa heidän tuhansia vuosia vanhojen pyhien arvojensa loukkaamiseen.
Suomessa on pykälä uskonrauhan rikkomisesta
Viime vuosina useat läntiset valtiot ovat poistaneet lainsäädännöstään vastaavia pykäliä. Näin ovat tehneet Norja,Tanska, Islanti ja Kanada. Irlannissa asiasta järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö kannatti esitystä, jonka mukaan jumalanpilkkaa ei pidettäisi enää rikoksena.
Suomessa sodanjälkeisen historian tunnetuimmat jumalanpilkasta annettavat rangaistukset saivat 1960-luvulla kirjailija Hannu Salama teoksestaan Juhannustanssit ja taidemaalari Harro Koskinen teoksestaan Sikamessias.
Presidentti Urho Kekkonen armahti Salaman, mutta kiistely Harro Koskisen teoksesta on jatkunut näihin päiviin. Vuonna 2017 Sikamessias oli esillä Kouvolan taidemuseon näyttelyssä ja yhdeksän kansanedustajaa teki perussuomalaisten Mika Niikon johdolla asiasta kirjallisen kysymyksen.
Suomessa ei suoraan säädetä laissa jumalanpilkasta, mutta vuonna 1999 tuli voimaan rikoslain pykälä uskonrauhan rikkomisesta. Siinä käsitellään myös jumalanpilkkaa uskonrauhan rikkomisen näkökulmasta.
Ensimmäinen laki Ranskassa 1200-luvulla
Jumalanpilkkalaki otettiin ensimmäisenä maailmassa käyttöön Ranskassa 1200-luvulla, kun kuningas Louis IX otti sen lakiin taisteltuaan muslimeja vastaan.
Laki hylättiin Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen vuonna 1791.
Esimerkiksi Englannissa viimeinen tuomio jumalanpilkasta annettiin vuonna 1921. Vielä tämän jälkeen brittien siirtomaaviranomaiset kuitenkin ajoivat jumalanpilkkapykälät Burman ja Intian lainsäädäntöihin.
Yhdysvalloissa toimii erillinen uskonto-oikeuksia maailmalla seuraava komissio. Se on määritellyt pahimmin ihmisoikeuksia maailmalla loukkaavat jumalanpilkkaa koskevat lainsäädännöt. Komission listalla huonoimmat arvosanat saavat Saudi-Arabian, Pakistanin ja Iranin lainsäädännöt.