Puolueet ovat typistyneet vaalikoneistoiksi. Niiden monipolviset rakenteet ja vanhentuneet toimintatavat ovat etäännyttäneet ihmiset. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston Sitran kyselyn mukaan puolueet pitävät yllä menneisyyttä ja vastustavat muutoksia.
– Puolueiden ideologinen työ on vähäistä. Viestintätoimistojen rooli on kasvanut aivan hurjasti viiden vuoden aikana, sillä niille on annettu puolueiden ideologinen kehittämistyö, uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.
Hän pitää poliittisten viestintätoimistojen ja ajatushautomoiden huonona puolena, että ne eivät ole toiminnaltaan läpinäkyviä eivätkä kansanvaltaisia.
Ennen puolueiden aatteelliset tavoitteet syntyivät puolueissa. Nyt ne tulevat puolueiden mukaan hallitukselta.
– Kysymys on, mistä hallitus saa tavoitteensa, Kivelä kummastelee.
Sitra selvitti asiantuntijoiden ja päättäjien haastatteluiden avulla puolueiden tilaa. Tuloksista julkaistiin viime vuonna työpaperi Kansanvallan peruskorjaus.
Valtatyhjiö täyttyy aina
Puolueiden etääntyminen kansasta antaa tilaa yhden asian liikkeille ja kansalaisvaikuttamiselle.
Kivelä muistuttaa, että valtatyhjiö täyttyy aina, kuten Ranskassa kävi. En Marche! -liike nousi lähes tyhjästä vuonna 2016, ja sen kärkihahmo Emmanuel Macron valittiin presidentiksi.
Suomeen on syntynyt entisen kokoomuslaisen Hjallis Harkimon perustamana Liike Nyt, joka ei ole rekisteröitynyt puolueeksi.
Moniportainen rakenne vieraannuttaa
Kivelä pitää puolueiden monikerroksista rakennetta hitaana väylänä heille, jotka haluaisivat vaikuttaa.
Paikallisosastosta puoluejohtoon on pitkä matka. Kivelä epäilee, kanavoituvatko kansalaisten haaveet, toiveet ja unelmat enää puolueiden kautta.
Suoran vaikuttamisen keinot haastavat perinteiset puolueet. Sosiaalisessa mediassa pystytään aktivoimaan nopeasti 50 000 kannattajaa kansalaisaloitteeseen. Toiseksi puolueiden haastajaksi Kivelä mainitsee lobbausjärjestöt.