Lehtikuva/Raul Mee

Anne Berner tuli politiikkaan käymään eikä olemaan. Liikenneministerinä hän halusi yhtiöittää ja markkinaistaa valtion toimintoja ja luovuttaa Suomen liikennejärjestelmästä siivuja yksityiselle bisnekselle – osin onnistuen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin poliittinen ura on ollut lyhyt mutta vauhdikas. Yritysmaailman vahva vaikuttaja oli Sveitsin kansalainen, mutta haki Suomen kansalaisuutta päästäkseen ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleihin kokoomuksen listalle. Hän oli tukenut kokoomusta taloudellisesti useissa vaaleissa.

Kun kaksoiskansalaisuus myönnettiin, Berner yllättäen ilmoittikin lähtevänsä keskustan ehdokkaaksi. Juha Sipilä – hänkin yritysmaailmasta tullut miljonääri – nosti ensimmäisen kauden kansanedustajan heti liikenne- ja viestintäministeriksi. Berner on kiistänyt, että ministerinsalkku olisi luvattu hänelle etukäteen. Sipilä on sittemmin tukenut suojattiaan kaikissa tilanteissa.

Liikeideoita Leijonan luola -tv-ohjelmassa arvioinut ja Uusi Lastensairaala -hankkeessa mainetta niittänyt Berner keräsi lähes 10 000 ääntä Uudenmaan vaalipiiristä. Poikkeuksellista oli sekin, että hän ilmoitti heti aikovansa istua eduskunnassa vain yhden vaalikauden.

Hallituksen ja Bernerin patenttiratkaisu on ollut yhtiön perustaminen.

– Yhdeksi kaudeksi yhden administraation alle. Sitä kautta olet varustettu laajemmalla kokemuksella luottamustehtäviin, joita elinkeinoelämä tarjoaa, Berner sanoi Ylen haastattelussa 11.7.2015 ja totesi tällaisen olevan tyypillistä Yhdysvalloissa.

Edustukselliseen demokratiaan osallistuminen oli siis väline uralla etenemiseen yksityisellä sektorilla. Kun aikomustakaan pyrkiä jatkoon ei ollut, Bernerin ei tarvinnut miettiä toimiensa hyväksyttävyyttä äänestäjien silmissä. Ministerinä Berner on tehnyt voitavansa mullistaakseen suomalaista yhteiskuntaa niin markkinahenkiseksi kuin mahdollista niin nopeasti kuin mahdollista.

ILMOITUS

Harppaus yksityiseen
junaliikenteeseen

Suurin Bernerin hanke on rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle ja VR:n pilkkominen neljäksi eri yhtiöksi. Suunnitteilla on siirtää VR:n junakalusto julkiseen kalustoyhtiöön, josta eri liikennöitsijät, myös ulkomaiset yhtiöt, voivat sitä vuokrata. Liikenne kilpailutetaan jakamalla operaattoreille käyttöoikeussopimuksia eri rataosuuksille.

Valtioneuvoston omistajaohjausyksikön Spring-konsulttiyhtiöltä tilaaman selvityksen mukaan hankkeelle asetetut tavoitteet, kuten tehokkuus, monipuolisemmat palvelut ja junamatkustajien määrän kasvu, eivät tule toteutumaan. Lippujen hinnat laskisivat vain vähän, eikä junamatkojen kysyntä luultavasti kasvaisi, ellei rautatieliikenteen pullonkauloja pureta ja rakenneta lisää ratoja. Hankkeen vaikutus VR:n talouteen ja valtion siltä saamiin osinkoihin olisi vahvasti negatiivinen.

Virastot
yhtiöiksi

Hallituksen ja Bernerin patenttiratkaisu on ollut yhtiön perustaminen. Tammikuussa 2017 Berner esitti koko valtion tieverkon yhtiöittämistä. Perusteena oli tienkäyttömaksujen kerääminen, kun autoverosta luovuttaisiin. Salamyhkäisesti valmisteltu hanke sai hallituskumppaneita myöten tyrmäävän vastaanoton ja sen selvitystyö keskeytettiin.

Tämän vuoden alusta Väyläviraston (entinen Liikennevirasto) tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut muutettiin osakeyhtiöksi, joka myy palvelujaan esimerkiksi Väylävirastolle ja muille viranomaisille. Vasemmiston piirissä on epäilty yhtiön olevan ensimmäinen askel palvelujen yksityistämiseen tulevaisuudessa – samaan tapaan kuin on käynyt Carunalle, Destialle ja Digitalle.

Kohti villejä
taksimarkkinoita

Bernerin isoin jo toteutunut hanke on taksitoiminnan säätelyn purkaminen. Hinnat määräytyvät nyt markkinoilla, taksilupien määrää ei rajoiteta eikä kuljettajilla ole enää velvoitetta päivystää ja ottaa kyytejä vastaan tietyn kunnan alueella.

Palaute on ollut kiukkuista maaseudulla, jossa taksien saatavuus on heikentynyt. Muutokset Kela-kyytien järjestämisessä ovat johtaneet moniin ongelmiin ja tyytymättömyyteen.

Suurissa kaupungeissa taksikyytien tarjoajia riittää. Tasalaatuisuus ja -hintaisuus on vaihtunut kirjavuuteen, ja käyttäjän on itse osattava ottaa selvää vaihtoehdoista.

Taksiuudistuksen tultua heinäkuussa voimaan keskimääräiset hinnat laskivat aluksi valtakunnallisesti, mutta kääntyivät syksyllä nousuun ja joulukuussa taksimatkat olivat Tilastokeskuksen mukaan jo 4,4 prosenttia kalliimpia kuin kesäkuussa. Taksiliiton arvion mukaan keskeinen syy kallistumiseen on taksien hintasäätelystä luopuminen.

Posti ei ole
entisensä

Postin yleispalveluvelvoitetta on Bernerin kaudella supistettu. Taajama-alueilla, joissa sanomalehdet jaetaan varhaisjakelussa, riittää postimerkillisten kirjeiden ja korttien jakelu kolmena päivänä viikossa, ja vaatimuksia kulkunopeudesta on höllätty. Käytännössä päiväjakelu supistui taajama-alueilla neljään päivään viikossa ja kirjeiden luvataan menevän perille pääsääntöisesti neljässä päivässä.

Viime syksynä tuli julkisuuteen Bernerin yritys uudistaa postilakia toistamiseen. Hanke olisi mahdollistanut kaiken postinjakelun kilpailuttamisen, kun Posti ei olisi enää saanut pitää jakelutietojaan liikesalaisuutena. Suunnitelma tyssäsi keskustan eduskuntaryhmän vastustukseen.

Kohti
finanssimaailmaa

Aikaansaava bisnesnainen ei jää hetkeksikään lepäämään laakereillaan vielä toimitusministeristössä jatkuvan ministerinpestinsä jälkeen. Ensiksi hän on aloittamassa ruotsalaisen SEB-pankin hallituksen jäsenenä. Sidonnaisuuskysymysten vuoksi pesti sopisi huonosti yhteen ministeriyden kanssa, mikä johti merkilliseen vatvontaan uuden toimen alkamisajankohdasta. Lopulta pestin ilmoitettiin alkavan 1. kesäkuuta, vaikka pankin muu hallitus kokoontuu jo aiemmin.

Bernerin poliittisen uran loppu on yhtä sekava kuin sen alku ja monet hänen hankkeensa ministerinä. Sekavuudesta huolimatta epäselväksi ei ole jäänyt se, millaisia voimia ja millaista ideologiaa Berner on Suomen hallituksessa edustanut.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 20 €/2 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.