Jarno Mela

Päätöksiä pitää tehdä pidemmällä kuin neljän vuoden perspektiivillä, vaativat nuoret. Helsingin medialukion vaalipaneelissa ei puhuttu sotesta, vaan lukiolaisia kiinnostavista kysymyksistä.

On perjantai ja Kansainvälinen naistenpäivä. Helsingin Medialukion vaalipaneeli on käynnistymässä poikkeuksellisen jännittävissä tunnelmissa. Juha Sipilän hallitus on ilmoittanut erostaan vain puoli tuntia ennen tentin alkamista.

Tilaisuutta on suunniteltu edellisestä syksystä lähtien ja edeltävät viikot hiottu käsikirjoitusta ja harjoiteltu lähetystä sekuntikellon kanssa.

Nyt käsikirjoitusta joudutaan kuitenkin rukkaamaan ja aivan viime metreillä yksi panelisteistakin vaihtuu, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta tulee tuuraamaan kokoomusnuorten puheenjohtaja Heikki Vuornos.

Miltä hyvinvointivaltio näyttää 30 vuoden päästä?

– Opetusministerin pois jääminen harmitti, koska koulutukseen liittyvät kysymykset kiinnostavat, sanoo abiturientti Alli Tiensuu, yksi paneelin kolmesta juontajasta.

Sipilä on jo aiemmin vaihtunut varapuheenjohtaja Katri Kulmuniin.

ILMOITUS

Joukko oppilaita ja rehtori Ukkopekka Hyvönen ottavat koulun aulassa vastaan puoluejohtajia ja median edustajia. Tunnelma on jännittynyt, mutta hyväntuulinen.

– Sain tiedon hallituksen hajoamisesta autossa matkalla tänne, kertoo vihreiden Pekka Haavisto lämpiössä.

Nuorten ideoima vaalipaneeli

Helsingin medialukiossa on aiemminkin järjestetty television vaalitenttien kaltaisia vaalipaneeleita. Opiskelijat vastaavat sekä niiden sisällöstä että teknisestä toteutuksesta: kuvasta, äänestä, valoista ja lavastuksesta.

Tällä kertaa tentti toteutettiin yhteistyössä Yle Uutisluokan kanssa ja se lähetettiin suorana Yle Areenassa, jossa se on edelleen nähtävillä.

Mukana olivat jo mainittujen lisäksi eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Antti Rinne (sd.). Sinisiä ja RKP:tä edustivat varapuheenjohtajat Tiina Ahva ja Anders Adlercreutz.

Rinteelle medialukion paneeli oli paluu vaalikentille pitkän sairausloman jälkeen.

Koko tentin otsikkona oli ”Nuoret ja tulevaisuus”.

– Pohdimme käsikirjoitusryhmässä yhdessä meitä kiinnostavia aiheita ja heti nousivat esiin ilmastonmuutos, ympäristö ja arvot, kertoo Alli Tiensuu suunnitteluprosessista.

– Paneelin teemat heijastavat aika hyvin niitä kysymyksiä, joiden perusteella päätän ketä äänestän, sanoo Jyri Tero, yksi työryhmän jäsenistä.

Tärkein kysymys hänelle on ilmastonmuutos.

– Suhtautuminen siihen ja kuinka sitä lähtee ratkaisemaan.

– Ja sen perusteella osan puolueista voi heti rajata pois, huomauttaa Nuutti Ruotsalainen.

Jarno Mela

Politiikka kiinnostaa

Ruotsalainen on ollut mukana paneelin suunnittelussa syksystä asti ja hoitanut myös sen media- ja puoluekontaktointia. Hän kertoo olevansa erittäin kiinnostunut politiikasta ja olevansa Vasemmistoliiton jäsen.

– Nyt vaalien alla keskustellaan taas neljän vuoden sykleissä asioista. Oikeasti pitäisi katsoa kolmenkymmenen vuoden päähän.

– Miltä silloin näyttää hyvinvointivaltio? Mitkä ovat niitä merkittäviä uudistuksia, joiden ansioista hyvinvointivaltio säilyy vielä silloin? Ilmastonmuutoksen ohella se on minulle tärkeintä.

Myös Tiensuu seuraa politiikkaa ”jonkin verran”.

– Oma isäni on mukana kunnallispolitiikassa, joten olen sitäkin kautta oppinut asioita, kuten mitä päätetään ja missä.

Puhuvatko poliitikot teitä kiinnostavista kysymyksistä?

– Lähes aina keskustelu koskee jollain tavoin työelämää. Se on ymmärrettävää, mutta siihen on vaikea samaistua, kun se on itsellä vielä kaukana, sanoo Tero.

– Toivoisin keskustelua asepalveluksesta. Miksi sukupuolen perusteella mieheltä riistetään kuusi kuukautta vapaudesta, kysyy Ruotsalainen.

Tiensuu nostaa esiin koulutusasiat. Häntä huolestuttaa muun muassa matemaattisten aineiden nykyinen painottaminen.

– Tämä on henkilökohtainen kysymys, ne ovat minulla heikoimmat.

Politiikkaa he seuraavat esimerkiksi Twitteristä. Uutisten ja uutislähteiden todenperäisyyden ja luotettavuuden arviointi ei heidän mielestään ole aina helppoa.

– Disinformaatiota on paljon liikkeellä, sanoo Ruotsalainen.

– Siksi pitäisi aina tarkkaan katsoa, vaikka Hesaria lukiessa, onko se ekaksikin kommentti vai uutinen. Esimerkiksi eilen levisi paljon ”uutinen”, jonka mukaan maahanmuuton kustannukset ovat 3,2 miljardia, mutta se oli tutkijan kommentti, ei uutinen.

Poliitikot, kuunnelkaa nuoria!

Kolmikko sanoo, että tulevaisuus vähän pelottaa.

– Äitiys ja riittääkö sillä alalla töitä, mihin olen hakeutumassa. Että kouluttaudunko turhaan. Myös se, millainen ammattikoulu nyt on, kun koulutuksesta on leikattu, se jännittää, sanoo Alli Tiensuu.

– Maapallon resurssit ovat loppumassa, ilmastonmuutos, konfliktien kiristyminen, luettelee Jyri Tero huolenaiheita. Hän pitää nykyisen ilmapiirin vertausta 1930-lukuun osuvana.

Nuutti Ruotsalaisen mielestä vaihtoehdoton puhetapa on ahdistava: että ainoa vaihtoehto on leikata.

– Esimerkiksi ammattikoulutuksesta.

Kaikilla kolmella on yhteinen toive poliitikoille: Ajatelkaa pitkällä aikavälillä.

– Ja kuunnelkaa oikeasti nuoria, toisin kuin maksutonta toisen asteen koulutusta vaatineen kansalaisaloitteen kanssa, lisää Ruotsalainen.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke Suomen kouluissa. Hankkeella halutaan kehittää koululaisten medialukutaitoa ja näyttää samalla, miten uutiset eri välineisiin syntyvät.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 20 €/2 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.