Jarkko Mänttäri

Olen taistellut oman työpaikkani ja lapseni koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Koko Suomi haluaa nyt väistötiloja ja paviljonkeja koulujen ja päiväkotien remonttien ajaksi ja ruuhkahuippuja tasoittamaan.

Olisiko nyt aika hankkia ja rakennuttaa lisää omia rekkalavalla siirreltäviä väistötiloja, joita voisi luokkatilayksikkö kerrallaan liittää toisiinsa kuin legopaloja tarpeen mukaan? Näin on tehty Tukholmassa onnistuneesti.

Myös Helsingin ammattiopetuksessa voisi rakentaa ja peruskorjata paviljonkeja, joita voisi käyttää väistötiloina koulujen ja päiväkotien remonttien ja kysyntähuippujen aikana.

Oireiden vähättely pitää lopettaa ja selvittää rakennusten rakenteelliset ja huoltoon liittyvät ongelmat. Opettajia tai oppilaita ei saa pitää koekaniineina odottaen, kuka sairastuu ja kuka ei.

Lapset ja nuoret, opettajat ja muu henkilökunta viettävät paljon aikaa kouluissa ja päiväkodeissa. Koulut pitäisi rakentaa kestämään vähintään sata vuotta ja peruskorjausta pitäisi tehdä säännöllisesti 30 vuoden välein.

ILMOITUS

Sisäilman huono laatu on aikapommi, joka pitää purkaa heti. Sille altistunut herkistyy huonossa sisäilmassa yhä herkemmin oireita saavaksi.Tämä kierre pitää pysäyttää. Rakennussuunnittelu, rakennusaikainen valvonta ja rakennuksen arkihuolto ovat ratkaisevassa asemassa.

Sisäilmaongelmia ja usein niihin liittyviä kosteusvaurioita on paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin korjata.

Koulun vuokra ei saa nousta sisäilmaongelmien korjausten takia niin, että yksittäisissä taloissa joudutaan miettimään, palkataanko opettajia vai korjataanko koulua ja maksetaan väistötiloista lisävuokraa.

Ongelmana on, että terveydenhuollossa ei oireilevan sisäilmasairautta aina noteerata, jos ei ole astmadiagnoosia, joka voi tulla muustakin kuin huonosta sisäilmasta. Todistamisen taakka on liiaksi oireilevilla itsellään. Sisäilmaongelma leimataan liian helposti yksilön ongelmaksi, vaikka yleensä kyse on myrkyllisestä sisäilmasta, jossa kenenkään ei pitäisi viettää aikaa.

Uusimpien tutkimusten mukaan lämpötilan nousu yli 22 astetta tuottaa kemiallisia yhdisteitä, jotka voivat vaikuttaa oireisiin. Muovimaton ja betonin välissä pitäisi olla vähintään 0,5 senttimetriä matala-alkaalista tasoitetta eikä vain epätasaisuuksien kohdalla.

Toivottavasti tämä Ruotsissa oleva suositus tulee pian velvoittavaksi koko Suomeen niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin.

Sirkku Ingervo

Helsinki