– Nyt on vihdoin käsillä se hetki, jolloin oikeistohallituksen kausi on päättymässä ja meillä on edessämme eduskuntavaalit. On kulunut lähes neljä vuotta siitä, kun keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus kirjoittivat hallitusohjelmansa, jonka leikkauslistoja he ovat sen jälkeen innokkaasti sakset viuhuen toteuttaneet.
Näillä sanoilla puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski avasi vasemmistoliiton valtuuston kevätkokouksen tänään lauantaina.
Puoluevaltuusto on koolla päättämässä hallitusohjelmatavoitteista ja eurovaaliohjelmasta.
Lohikoski luetteli vasemmistoliiton Juha Sipilän hallitusvuosina marssineen Joukkovoiman mukana leikkauspolitiikkaa vastaan, Vain kaksi kättä -liikkeen kanssa varhaiskasvatuksen heikennyksiä vastaan, vaatineen ay-aktiiveina suurmielenosoituksessa stoppia ensin pakkolaeille ja myöhemmin sanoneen Ei aktiivimallille -mielenosoitusten ja poliittisten lakkojen myötä.
– Näissä riittää tuleville vuosille haasteita, että saisimme peruttua heikennykset, joita olemme neljän vuoden ajan vastustaneet.
– Puhumattakaan, että todellista edistystä pitäisi saada aikaan, kuten työn jakamista työaikaa lyhentämällä ja ansiotasoa alentamatta. Sitäkin meidän on uskallettava vaatia, sillä samaan aikaan, kun maassa on korkea työttömyys, kärsii moni työelämässä oleva uupumuksesta ja stressistä liiallisen työtaakan alla.
Työllisyysaste kertoo vain osan
Oikeistohallituksen Lohikoski sanoi pakottaneen palkansaajat polvilleen Kiky-sopimuksella ja kyykyttäneen työttömiä aktiivimallilla.
– Nyt Sipilä ja Orpo ovat hehkuttaneet onnistumistaan työllisyysasteen nousulla, vaikka todellisuudessa työllisyysaste ei kerro vielä paljoakaan tämän päivän työelämästä.
– Työllisyysaste mittaa nimittäin niiden ihmisten määrää, jotka ovat olleet viikossa vähintään tunnin töissä. Olennaisempaa olisi kuitenkin tutkia työn määrää ja millaisia työsuhteita on syntynyt. Tunnin työllä ei kukaan pysty elämään.
Lohikoski viittasi tällä viikolla julkaistuun Ammattiliitto PAMin dramaattiseen selvitykseen, joka kertoi, että tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin korostuu naisvaltaisella palvelualalla. Selvityksen perusteella siivoojat joutuivat turvautumaan esimerkiksi toimeentulotukeen noin 3,5 kertaa ja tarjoilijat lähes 3 kertaa todennäköisemmin kuin keskivertopalkansaajat.
Pieniä palkkoja paikataan asumistuella, sovitelluilla päivärahoilla ja viimesijassa toimeentulotuella. On arvioitu, että sosiaaliset tulonsiirrot työssäkäyville olivat vuonna 2017 peräti 500 miljoona euroa.
– Työntekijöillä pitää olla oikeus riittäviin työtunteihin ja palkkaan, jolla tulee toimeen. On helppo yhtyä ammattiliitto PAMin esitykseen, että tulevan eduskunnan tulisi säätää laki, jonka mukaan työsuhteen osa-aikaisuudelle olisi oltava peruste.
Samapalkkaisuutta edistettävä
– Samapalkkaisuuden pitää olla vahvasti meidän agendallamme vasemmistoliitossa, ja seuraavina vuosina pitää ottaa reippaita askelia sen edistämiseen. Yhtä tärkeää kuin puolustaa yleissitovuuden säilyttämistä, on esittää työelämää ja sen tasa-arvoa parantavia uudistuksia.
Lohikoski kehotti ottamaan mallia Islannista, josta on viime aikoina tullut palkkatasa-arvon esimerkkimaa. Siellä säädettiin työmarkkinajärjestöjen sovun pohjalta laki, joka velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samaa palkkaa. Tavoitteena on, että sukupuolten välinen palkkojen eriarvoisuus olisi kokonaan kitketty Islannissa vuoteen 2020 mennessä.
– Samapalkkaisuuden edistämiselle on kansalaisten vahva tuki. 80 prosenttia suomalaisista haluaa parantaa palkkatasa-arvoa. Vasemmiston pitää vastata tähän huutoon. Ja näin me tulemme tekemään.
Nyt on korkea aika palauttaa työelämän parantaminen tulevan eduskunnan agendalle, erilaisen sanelupolitiikan ja heikennysten sijaan, Lohikoski sanoi.
– Nyt tarvitaan lisää kansanedustajia, jotka kannattavat työelämän reiluja pelisääntöjä. Ja vasemmistoliiton riveistähän niitä löytyy, jos mistä.