Rantametsien nopea hupeneminen herätti vastatoimiin.

Vesirajassa kasvava mangrovepuu on Etelä-Amerikan koillisrannikolla sijaitsevalle Guyanalle arvaamattoman tärkeä. Mangrovemetsät suojaavat rannikkoa mereltä puskevilta luonnonvoimilta ja tarjoavat elinkeinon isolle ihmisjoukolle.

Maan liki 800 000 asukkaasta noin 90 prosenttia elää rannikon tuntumassa, nousuveden aikaan hiukan merenpinnan alapuolella. Samoin sijoittuu lähes 80 prosenttia Guyanan tuotantolaitoksista.

Jo hollantilaiset siirtomaaisännät rakensivat pitkin rannikkoa noin 450 kilometriä tulvamuureja, mutta aika ja myrskyävä meri ovat rapauttaneet niitä. Muurien pettämisen seurauksena tulvat ovat lisääntyneet. Kunnostustyöt ovat pienelle kansakunnalle raskas taakka.

Mangrovemetsien ennallistaminen tarjoaa työtilaisuuksia asukkaille.

Rantavesien mangrovet täydentävät tulvamuurien antamaa suojaa merenpinnan nousua vastaan. Metsistä on myös paljon muuta hyötyä: niistä saadaan puutavaraa ja polttopuuta, niiden katveessa kalastetaan, ne toimivat hiilinieluina ja auttavat vedenpuhdistuksessa, ja turistitkin pitävät niistä.

Kato kävi

Mangroven merkitys on Guyanassa ymmärretty valtiotasollakin jo kauan sitten, mutta silti maan rannoilla kasvaa huomattavasti vähemmän mangrovea kuin vielä kolme vuosikymmentä sitten. Kun vuonna 1990 mangrovemetsiä arvioitiin olevan noin 90 000 hehtaaria, vuoteen 2009 mennessä niiden pinta-ala oli kutistunut runsaaseen 20 000 hehtaariin.

Kehitys oli siinä määrin hälyttävää, että vuonna 2010 Guyana ja Euroopan unioni aloittivat yhteisen mangroven pelastushankkeen. Hankkeessa istutetaan mangroven taimia ja kehitellään kestäviä tapoja hyödyntää metsiä.

Mangrovemetsien ennallistaminen tarjoaa myös työtilaisuuksia asukkaille. Taimia istuttavat naiset saavat pienen korvauksen jokaisesta kasvattamastaan puunalusta.