Luottotietoihin tullut maksuhäiriömerkintä saattaa estää pankkikortin ja kotivakuutuksen saamisen. Se haittaa myös asioita, esimerkiksi työn saantia. Luottotietorekisteri on julkinen eikä maksuhäiriömerkinnällä ole alarajaa. Merkintä säilyy 2–4 vuotta, vaikka velka maksetaan.
Velkojien suojelussa on menty liian pitkälle. Kokonaisvaltaisesti ajateltuna yhteiskunnan etu ei ole, että vähäisetkin maksuhäiriöt ovat julkisia ja merkintä säilyy, vaikka velka maksetaan. Julkisille maksuhäiriömerkinnöille tulee säätää alaraja ja merkintä tulee poistaa heti, kun velka on maksettu.
Varallisuus on kasautunut yhä pienemmälle joukolle. Pikavipit ovat osoittautuneet merkittäväksi tulonlähteeksi ylimääräisille varoille, joita ei ole tarve käyttää kulutukseen tai investointeihin. Julkisille luottotiedoille määrättävä alaraja vähentäisi merkinnän aiheuttamia ongelmia ja olisi omiaan hillitsemään vakuudettomien luottojen eli pikavippien myöntämistä.
Yrittämiseen kannustetaan, mutta epäonnistuneet yrittäjät jätetään oman onnensa nojaan.
Vuonna 2018 maksuhäiriömerkintä on ollut noin 380 000 henkilöllä.
Maksuhäirintämerkintä lisää syrjäytymistä. Työpaikkaa haettaessa työnantaja laittaa mitä todennäköisimmin syrjään hakemuksen, jonka lähettäjällä on maksuhäiriömerkintä. Yrittämiseen kannustetaan, mutta epäonnistuneet yrittäjät jätetään oman onnensa nojaan.
Voiton maksimointia tavoittelevilta vakuutusyhtiöiltä ja pankeilta ei voida edellyttää pankkikortin tai kotivakuutuksen myöntämistä. Tämän vuoksi onkin luotava valtio-omisteinen sosiaalinen pankki, joka viimekädessä voi myöntää pankkikortin ja kotivakuutuksen.
Luottotietorekisteriä koskevaa lainsäädäntöä on muutettava niin, ettei sillä tavoitella pelkästään pankkien ja muiden velkojien etua, vaan huomioidaan myös kansalaisten oikeus ihmisarvoiseen elämään.
Ari Alapartanen
Järvenpää