Lehtikuva/Markku Ulander

Päähallituspuolueet ajoivat maakuntamallia ja valinnanvapautta melkein koko vaalikauden. Nyt molemmat on kuopattu ja samat puolueet mätkivät toisiaan juuri vaalien alla.

Suomalaisessa politiikassa on monia erikoispiirteitä, joita muualla on vaikea ymmärtää. Yksi on agraaritaustaisen puolueen valta-asema, toinen hallituskokoonpanot, jotka voivat olla mitkä tahansa.

Nyt niihin voidaan liittää vielä vaaliasetelma, jossa kaikki puolueet ovat ikään kuin oppositiossa. Kahden viikon takaiset päähallituspuolueet mätkivät kilvan toisiaan sillä, mitä ne vielä äsken puolustivat. Niiden yhdessä ajamaa sote-linjaa ei kannata enää kukaan.

Puolueet ovat esitelleen sote-linjojaan parin viimeksi kuluneen viikon aikana. Vasemmisto, vihreät ja keskusta ovat suuresta linjasta samaa mieltä: palvelut järjestetään maakuntapohjalta, julkinen sektori toteuttaa ja yritykset ja kolmas sektori voivat täydentää. Maakunnille tulee verotusoikeus. Kokoomus vastustaa maakuntia ja maakuntaveroa keskiviikkona esittelemässään mallissa.

”Vapaavuorelaiset vallassa”

Vielä torstaina tasan kaksi viikkoa sitten keskusta ja kokoomus olivat samassa joukkueessa oppositiota vastaan. Nyt kipinät lentävät niiden välillä. Torstaina keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen sanoi vapaavuorelaisten ja ”oikeiston oikeiston” ottaneen vallan kokoomuksessa.

– Kokoomuksen mielestä mitään tarvitse tehdä, vaikka ihmiset eivät pääse lääkäriin ja vanhustenhoidossa on vakavia puutteita. ”Oikeiston oikeiston” tavoite toisin sanoen näyttää siis olevan levittää yksityisille ”pörriäisille” punainen matto sosiaali- ja terveyspalveluihin.

ILMOITUS

Heikkisen mukaan pormestari Jan Vapaavuoren ”vapaavuorelaisten” saavuttama hegemonia kokoomuksessa ei liity kuitenkaan pelkästään sote-uudistukseen.

– Jo pidemmän aikaa on ollut nähtävissä, että Helsingin kaupungintalolta yritetään tehdä vallankumousta koko yhteiskuntapolitiikkaan, hän väittää.

”Kuka on kokoomuksen pääministeriehdokas?”

– Vapaavuoren tavoitehan on, että Suomea kehitetään suurkaupunkivetoisesti kautta linjan – palveluista työpaikkoihin, koulutukseen ja liikenteeseen. Se tarkoittaisi selän kääntämistä vähintään puolelle Suomelle ja kaiken vallan keskittymistä muutaman kokoomusjohtoisen kaupungin käsiin. Se tarkoittaisi vahvojen Suomea. Joutuu kysymään, tämäkö on nyt myös kokoomuksen virallinen tavoite?

Uusi tilanne herättää Heikkisen mukaan myös perusteltuja kysymyksiä johtajuudesta.

– Johdetaanko kokoomusta oikeasti Helsingin kaupungintalolta? Kuka kokoomuksen pääministeriehdokas todellisuudessa on? Kysyykö Petteri Orpo taustalla Jan Vapaavuorelta luvan asiassa kuin asiassa?

Jo aiemmin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kutsunut kokoomuksen sote-mallia Vapaavuoren malliksi, ja se on se, että ”sosiaali- ja terveyspalveluille ei käytännössä tarvitse tehdä yhtään mitään”.

– Tekemättömyyden linja on villin ulkoistamisen linja, joka todennäköisesti tarkoittaa hallitsematonta kuntien sote-palveluiden ulkoistamista suurille terveysjäteille, Saarikko sanoi.

Hänen mukaansa kokoomus on luopumassa tavoitteesta, jossa yhdenvertaiset sote-palvelut taataan ihmisen asuinpaikasta riippumatta.

– Kokoomuksen sote-malli ei anna vastauksia sote-palveluiden keskeisimpiin haasteisiin: suurimmalta osasta kuntia alkavat rahat loppua alati kasvavien sote-menopaineiden takia ja kunnilla on vaikeuksia palkata lääkäreitä ja hoitajia. Kokoomuksen esittelemässä mallissa sosiaali- ja terveydenhuolto jatkuisi erikoissairaanhoitovetoisena.

Kokoomuksesta vastataan, etteivät ylimääräinen hallinto ja uudet vaalit ratkaise pääongelmaa, joka on se, että lääkäriin ei pääse ja terveyserot kasvavat.

– Viimeisinkin sote-uudistuksen yritys kaatui viime kädessä siihen, että keskustalle rakas maakuntahallinto ja sen tarpeeton paisuttaminen ei mahtunut perustuslain raameihin, kritiikkiin vastaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).