All Over Press/Alamy/Ronnie Chua

Yhdysvalloista koko maailmaan ulottunut seksuaalisen häirinnän vastainen #metoo-ilmiö osoittaa hiipumisen merkkejä. Sosiaalisessa mediassa levinnyt ilmiö sai alkunsa lokakuussa 2017.

Muuttiko #metoo mitään Suomessa, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara?

– #Metoo-ilmiö tarvittiin, jotta seksuaalinen häirintä nousi julkiseen keskusteluun. Seksuaalinen häirintä ei ole mikään uusi asia mutta tietoisuus siitä on kasvanut.

– On tärkeää, että seksuaalisesta häirinnästä ei enää vaieta. Toivottavasti keskustelu voimaannuttaa uhreja.

Mitä konkreettista ilmiö on tuonut?

ILMOITUS

– Työmarkkinajärjestöt sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet ohjeistuksen työpaikoille seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Miten laajasti ne ovat työpaikoilla tiedossa, siitä ei ole tietoa.

– Opetushallitus on tehnyt oppilaitoksille ohjeistukset samasta asiasta.

– Ilmiön kitkemiseksi tarvitaan ruohonjuuritason työtä. Häirintään pitää puuttua ja siihen pitää suhtautua vakavasti myös työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Ohjeet ovat vasta työn alku.

Kuinka häirintä saadaan pois?

– Esimerkiksi työpaikoilla voidaan selvittää tasa-arvosuunnitelmaa tai työsuojelua laadittaessa, onko työpaikalla häirintää ja miten se esiintyy.

– On hyvä keskustella, mikä koetaan seksuaaliseksi häirinnäksi. On käyttäytymistä, joka on selkeästi seksuaalista häirintää, mutta on myös harmaita alueita. Työpaikoilla voi olla erilaiset kulttuurit. Toisissa työpaikoissa kahvipöytävitsailu voidaan tulkita häiritseväksi.

Onko julkisen keskustelun sävy tasa-arvoistunut?

– En tiedä, onko tuollaista havaittu. Olen pikemminkin huolestunut, että keskustelu #metoo-aiheesta on tyrehtymässä. Asia täytyy pitää esillä, jotta saadaan konkreettisia muutoksia aikaan.

– Kenties yhteiskunnassa tiedostetaan entistä enemmän sukupuoleen liittyviä odotuksia ja oletuksia. Sen soisin lisääntyvän.

Mitkä muut ryhmät tarvitsisivat oman ”#metoon”?

– Ihmisten kokemuksia pitäisi nostaa esille monessa muussakin yhteydessä kuin häirinnässä.

– Hankalat ilmiöt, kuten lähisuhdeväkivalta, kaipaisivat myös julkista keskustelua.

Onko sukupuolten tasa-arvo kehittynyt myönteisesti?

– Kyllä. Esimerkiksi isien perhevapaiden käytöstä puhutaan enemmän.

– Hallitus on ollut aika hiljainen tasa-arvokysymyksissä viime vuosina. Tavalliset kansalaiset ovat monesti valmiit menemään poliittisia päättäjiä pidemmälle. Esimerkkinä tasa-arvoinen avioliittolaki, joka eteni kansalaisaloitteesta. Myös kansalaisaloite raiskauksen tunnusmerkistön muuttamiseksi on edennyt eduskuntaan.

– Myönteinen tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys. Sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä.