Kahdeksan eduskuntapuoluetta – kaikki muut paitsi perussuomalaiset – sitoutui joulukuussa tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Korvaamaton-ilmastokampanjan selvityksen mukaan tosissaan tässä ovat vain vasemmistoliitto ja vihreät.
Järjestöt selvittivät puolueiden ilmastokannat puolueille lähetettyjen kyselyjen lisäksi puolueohjelmista ja Ylen ilmastokyselystä.
Jotta Suomi tekisi osansa lämpötilan rajoittamisesta 1,5 asteeseen, päästöjä pitäisi vähentää vähintään 65 prosenttia 2030 mennessä. Tällaista edelläkävijyyttä kannattavat kyselyn mukaan selkeimmin RKP, vasemmistoliitto ja vihreät, jotka tavoittelevat 60 prosentin vähennyksiä. Ylen kyselyn mukaan SDP tähtäisi 55 prosentin vähennyksiin Suomessa, vaikka asiasta ei päästäisi sopuun EU:n tasolla.
– On huolestuttavaa, että muut puolueet eivät ole linjanneet kansallista tavoitetta lainkaan. Ilmastotoimien vauhdittamista ei pidä jättää sen varaan, että EU:n viimeisetkin jarruttelijat saadaan mukaan. Tämä ei ole edelläkävijyyttä, eikä Suomen etujen mukaista, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
1,5 asteen ilmastopolitiikka tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista kokonaisuudessaan vuoteen 2035 mennessä, mutta vihreitä lukuun ottamatta puolueet ovat haluttomia sitoutumaan tarkkaan vuosilukuun.
Turpeen energiakäytön lopettamiseen kuitenkin löytyy selkeä vastaus neljältä puolueelta: vihreät vuonna 2025, vasemmistoliitto 2030-luvun alkupuolella, kokoomus ja SDP vuonna 2035.
Haitallisista verotuista pidetään kiinni
Haluttomuus sitoutua konkreettisiin aikatauluihin näkyy järjestöjen mukaan myös muissa ilmastolle tärkeissä asioissa. Vain neljä puoletta on valmis lopettamaan energiantuhlaukseen ja fossiilisten energiamuotojen käyttöön kannustavat tuet seuraavalla hallituskaudella.
– Haitallisten energiaverotukien osuus on 2,4 miljardia euroa. Samaan aikaan koko ympäristöministeriön hallinnonalaan on varattu alle 200 miljoonaa, suunnilleen saman verran kuin energiaturpeen verotukeen. Tällainen budjetointi on täysin ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa, Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Olli Tiainen toteaa.
Metsänhakkuiden vähentämiseen eduskuntapuolueista sitoutuu vain vihreät. Soidensuojelun täydennysohjelman toimeenpanoon ovat valmiita ainoastaan SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.
Sipilän hallitus tappiollinen ilmastolle
Järjestöt arvioivat myös, miten Juha Sipilän hallituksen politiikka vaikutti ilmastoon. Hallitus vei läpi parannuksiakin, mutta lopputulos oli ilmastolle tappiollinen.
Myönteisiä päätöksiä ilmastolle olivat kivihiilen kieltolaki, raideinvestoinnit ja Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen tukeminen. Sipilän hallitus kuitenkin kiihdytti metsähakkuita, edisti turpeen käyttöä, epäonnistui ilmastolle haitallisten tukien karsinnassa, leikkasi merkittävästi luonnonsuojelun rahoitusta ja kansainvälistä ilmastorahoitusta sekä jarrutti merkittävästi EU-lainsäädännön kunnianhimoa ja uskottavuutta.
– Suomen tuki ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsiville, kaikkein köyhimmille ihmisille on pudonnut, vaikka siellä tarve on suurin. Tuoreen Ilmastobarometrin mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen pitää tukea köyhimpiä ihmisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sopeutumisrahoituksessa suunta on käännettävä ja rahoitusta lisättävä selvästi, suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoo.
”Vasemmistoliitto ottaa tosissaan”
Selvityksen yhteenvedossa järjestöt toteavat vasemmistoliitosta, että se ”ottaa ilmaston tosissaan: sen tavoitetaso on päättäväinen ja ohjelma konkreettinen. Puolue vähentäisi turpeen verotukea, luopuisi kivihiilestä vuonna 2025, vaatisi valtionyhtiöitä luopumaan fossiilitaloudesta, satsaisi kansainväliseen ilmastorahoitukseen ja ehdottaa vaihtoehtobudjetissaan mittavaa panostusta raideyhteyksiin. Nielujen kasvattamiseksi puolue kohtuullistaisi Metsähallituksen tulostavoitetta ja kieltäisi uusien suopeltojen raivaamisen. Se ohjaisi ruoan kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan valmisteverolla”.