Lehtikuva/Jarmo Stenmark

Työeläkevakuuttajien Suvi-Anne Siimes lisäisi rahastointia jo nyt, mikä nostaisi hieman eläkemaksua.

Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti, arvioi Eläketurvakeskus tiistaina julkaisemassaan raportissa. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon se kehottaa varautumaan hyvissä ajoin.

Ay-liikkeessä kommentoitiin raporttia niin, että välittömiä muutospaineita eläkejärjestelmään ei ole.

– Suomen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että myös nuoret voivat luottaa saavansa ansaitsemansa eläkkeet. Tästä periaatteesta on tärkeää pitää kiinni, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– Ennusteen perusteella hätiköityihin ratkaisuihin ei ole tarvetta, mutta tilannetta on syytä seurata tarkkaan.

Samaa mieltä on STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

ILMOITUS

– Syntyvyyden laskun syitä on kuitenkin analysoitava tarkasti. Voimassa olevan eläkeuudistuksen valmistelussa näin suurta syntyvyyden laskun muutosta ei kyetty arvioimaan.

Eläkejärjestelmä uudistettiin 2017

Eläkejärjestelmä uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksessa huomioitiin elinajanodotteen kasvu ja tästä johtuva tarve pidentää työuria.

SAK:n Eloranta painottaa, että tehty uudistus ei yksin oikaise huoltosuhteen vinoutumista, vaan sen rinnalle tarvitaan monipuolinen työelämän työkalupakki. Työurien pidentämisessä avainasemassa ovat työelämän kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja toimivat työvoimapalvelut. Myös työn ja perheen yhteensovittamista on helpotettava ja työelämän turvallisuutta parannettava.

– Ihmisillä pitää olla mahdollisuus jatkaa työelämässä entistä pidempään ja työllistyä nykyistä nopeammin sekä sovittaa työtä ja perhe-elämää paremmin toisiinsa.

Myös STTK:n Palola painottaa erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn säilymisen tukemista ja osaamisen päivittämistä.

– Uuden hallituksen kokoonpanosta riippumatta Suomessa tarvitaan nykyistä perhemyönteisempää politiikkaa ja sen on oltava perhevapaauudistuksen lähtökohta. Työelämän epävarmuuksia on poistettava ja siten vahvistettava nuorten uskoa työelämän, urakehityksen ja perheen yhteensovittamiseksi, Palola toteaa.

Sekä SAK että STTK peräävät myös työperäisen maahanmuuton ohjelmaa, joka perustuu työvoimatarpeeseen.

”Rahastoinnin lisääminen keinovalikoimaan”

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan rahoitushaasteisiin on syytä hakea vastauksia jo seuraavalla hallituskaudella. Työikäisen väestön määrään vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä työperäinen maahanmuutto ja pitkällä aikavälillä syntyvyys.

– Väestönkasvua edistäviä tehokkaita toimia tarvitaan. Vanhusten määrän nousu ei ole mikään vuosikymmenessä tai kahdessa ohi menevä asiantila, vaan uusi pysyvä todellisuus, ja se on syytä ottaa huomioon päätöksenteossa.

Työeläkemaksuun kohdistuu korotuspaineita erityisesti 2050-luvulle ja siitä eteenpäin, mikäli todellisesta kehityksestä tulee nyt tehtyjen oletusten suuntainen.

– Tulevien sukupolvien maksutaakka on yksi tärkeä näkökulma asiaan. Maksun korotusten ja eläke-etuuksien heikennysten ohella keinovalikoimassa olisi kuitenkin hyvä pitää myös ajatusta rahastoinnin lisäämisestä, jota meille suositeltiin viime syksynä kansainvälisessä eläkejärjestelmien Mercer-arviossa, Siimes sanoo.

Siimes: pieni korotus jo nyt

Rahastoinnin lisääminen tarkoittaisi sitä, että nykyistä suurempi osa eläkemaksusta rahastoitaisiin ja sijoitettaisiin tulevaisuuden varalle ja näin saataisiin enemmän varoja tulevien eläkkeiden rahoittamiseen. Lisärahastointi voitaisiin toteuttaa esimerkiksi työeläkemaksuja hieman nostamalla.

– Lisärahastoinnin aloittaminen jo nyt nostaisi maksua huomattavasti vähemmän kuin se, että syntyvyyden alentumisesta syntyvä rahoitusvaje hoidettaisiin vasta kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Näin syntyvyyden alenemisen kustannuksia jaettaisiin kaikkien sukupolvien kesken, eivätkä ne kohdistuisi vain kaukaisemman tulevaisuuden työnantajille ja työntekijöille.