Jarmo Lintunen

Tukea 22 kirjastolle

Jytyn määrärahan sai kaikkiaan 22 kirjastoa, kukin 5 000 euroa nuoren työttömän palkkaamiseksi. Tarkkaa työllistämismäärää ei voi ennakoida, sillä osa kirjastoista palkkaa useamman nuoren osa-aikaisesti.

Nuoret palkataan seuraavien paikkakuntien kirjastoihin:

Etelä-Suomi: Espoo (sivukirjastot), Helsinki (Oodi), Lieto, Myrskylä/Pukkila, Nurmijärvi ja Turku.

Länsi-Suomi: Alajärvi/Vimpeli, Eura, Jyväskylä, Kourujärvi/Rauma, Kristiinankaupunki (ruotsinkielinen kirjasto) ja Vaasa.

Itä-Suomi: Heinävesi, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli ja Tohmajärvi.

Pohjois-Suomi: Kalajoki, Nivala, Oulu, Ranua ja Tornio.

Ammattiliitto Jytyn ”apurahasta” kiinnostui 72 kirjastoa.

Kirjastoilla on halua ja kykyä työllistää nuoria työttömiä, kunhan siihen löytyy rahaa. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn lahjoittamasta määrärahasta oli kiinnostunut kaikkiaan 72 kirjastoa eri puolilta Suomea.

Jyty lahjoitti viime marraskuussa satavuotisjuhlassaan 100 000 euroa kirjastojen lukukampanjaan. Ehtojen mukaan kirjastojen pitää palkata nimenomaan nuoria työttömiä erilaisiin lukukampanjoihin, ei kirjastojen normaaliin työhön. Lahjoituksen saa kaikkiaan 22 kirjastoa.

– Hyviä hakemuksia tuli niin paljon, että määrärahaa päätettiin nostaa 10 000 eurolla. Mielellämme olisimme tukeneet suurempaakin joukkoa, mutta tämä olkoon haasteena muille ammattiliitoille ja järjestöille, Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros kertoo.

Määräraha suunnattiin yleisille kirjastoille. Toissa vuonna niitä oli 835, joista 282 oli pääkirjastoja. Jyty halusi jakaa määrärahan eri puolille maata sekä isoihin että pieniin kirjastoihin.

Osa syrjäytymisen ehkäisyä

Kampanjaan valitut kirjastot työllistävät joko yhden nuoren kuukaudeksi tai useamman osa-aikaisesti. Ideana oli aloittaa lukukampanja Kirjaston päivänä 19. maaliskuuta. Osa kirjastoista palkkaa nuoren vasta kesäksi tai alkusyksyksi.

Sauroksen mukaan tärkeintä on, että työn saa pitkään työttömänä ollut nuori.

– Perinteinen lukutaito auttaa tutkimusten mukaan syrjäytymisen ehkäisemisessä, Sauros toteaa.

Varsin moni kirjastoista mainitsi hakemuksessaan alueen syrjäytymisriskeistä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sijaitseva Tohmajärven kirjasto kertoi, että alueella on paljon syrjäytymisuhan alla olevia lapsia ja lapsiperheitä.

Moni kirjastoista oli valmis jatkamaan nuoren palkkaamista työkokeiluna tai oppisopimuksena.

Lukemisen kynnys pidettävä matalana

Nuoret lukevat lapsille päiväkodeissa, iltapäiväkerhoissa ja kirjastoissa, järjestävät satutunteja ja osallistuvat kirjailijavierailujen organisointiin. Kukin kirjastoista ilmoitti suunnitelmastaan jo hakemuksessa.

Sauros tähdentää, että työllistettävälle nuorelle tulee maksaa kirjastoalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jytyn jäsenkunnassa on runsaasti kirjastovirkailijoita.

Vaikka kirjojen lukeminen on vähentynyt, Sauros uskoo kirjastojen säilyvän tulevaisuudessakin. Tosin niiden rooli muuttuu.

– Kirjastoista on tullut koko kansan olohuoneita, joissa on paljon vapaa-ajan tekemistä tarjolla. Kirjat ovat kuitenkin käden ulottuvilla, joten kynnys lukemiseen pysyy pienenä.

Lukukampanjan kustantaa Jyty. Suomen Kirjastoseura auttaa kampanjan järjestämisessä.

Kirjastopäivää vietetään ensimmäisen kerran 19.3.

Juttua päivitetty 15.34.

Tukea 22 kirjastolle

Jytyn määrärahan sai kaikkiaan 22 kirjastoa, kukin 5 000 euroa nuoren työttömän palkkaamiseksi. Tarkkaa työllistämismäärää ei voi ennakoida, sillä osa kirjastoista palkkaa useamman nuoren osa-aikaisesti.

Nuoret palkataan seuraavien paikkakuntien kirjastoihin:

Etelä-Suomi: Espoo (sivukirjastot), Helsinki (Oodi), Lieto, Myrskylä/Pukkila, Nurmijärvi ja Turku.

Länsi-Suomi: Alajärvi/Vimpeli, Eura, Jyväskylä, Kourujärvi/Rauma, Kristiinankaupunki (ruotsinkielinen kirjasto) ja Vaasa.

Itä-Suomi: Heinävesi, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli ja Tohmajärvi.

Pohjois-Suomi: Kalajoki, Nivala, Oulu, Ranua ja Tornio.