Stora Enso pudotti viikon alkajaisiksi yt-pommin. Se aikoo sulkea Oulussa yhden paperikoneen ja arkittamon. Vaakalaudalla on 400 työpaikkaa. Viimeksi näin suuri määrä paperiliittolaisia on ollut irtisanomisuhan alla vuonna 2011, jolloin Myllykosken tehdas suljettiin.
Yhtiö perustelee koneen sulkemista hienopaperin kysynnän laskulla.
Oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) toivoo, että Stora Enson Oulun tehtaan yt-neuvottelut eivät johda laajoihin irtisanomisiin.
– Kysynnän muutoksiin ei juuri voi vaikuttaa, mutta toivon, että uutta tuotantoa kehitetään Oulussa. Oulussa on osaava henkilöstö ja hyvät kuljetusyhteydet, hän sanoo.
– Kaupunki ja valtio ovat jo tukeneet toiminnan jatkuvuutta esimerkiksi investoimalla sataman syväväylään. Julkisin toimin ei tehtaita voi väkisin pitää pystyssä, mutta vielä pitää yhdessä katsoa, onko jotain muuta vielä tehtävissä, että toimintaa kehitettäisiin Oulussa.
Sarkkinen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala peräänkuuluttavat Stora Ensolta vastuuta ja vastuunkantoa, jotta tehtaan työntekijät eivät jää muutoksessa tyhjän päälle.
– Irtisanomiset toteutuisivat syksyllä 2020. Nyt pitää ripeästi aloittaa suunnitelmat ja toimet mahdollisesti irtisanottavan henkilöstön tukemiseksi ja uudelleenkouluttamiseksi, vaatii Sarkkinen.
Vanhalan mukaan 400 ihmisen irtisanomisten vaikutukset ketjun työpaikkoihin olisivat kolminkertaiset.
Oulussa huoli irtisanomisten vaikutuksista ulottuu myös Nuottasaaren tehdasalueella toimiviin kemianyrityksiin, jotka valmistavat hienopaperituotannossa tarvittavia kemikaaleja. Kartongintuotannossa ei samoja kemikaaleja tarvita samassa määrin.
”Työajanlisäykset hyödyttömiä”
Paperiliiton Vanhalan mukaan Stora Enson sulkemissuunnitelma lyö vasten kasvoja. Paperiliittolaiset ovat olleet mukana kilpailukyvyn parantamisessa ja joustaneet säilyttääkseen alan jatkuvuutta.
– Työajanlisäykset ovat kilpailukyvyn kannalta täysin hyödyttömiä, jos valmistettavan tuotteen markkinat sulavat alta.
Jäljelle jäävä paperikone 7 aiotaan muuntaa valmistamaan kartonkia. Mahdollisen investoinnin on arvioitu olevan noin 350 miljoonaa euroa vuosien 2019–2021 aikana. Alun alkaen investoinnin arvioitiin olevan 700 miljoonaa euroa.
– Suomi tarvitsee alalle nykyistä enemmän jatkojalostusta, jos tässä maassa halutaan teollisia työpaikkoja säilyttää, Vanhala toteaa.