PAM

Rikoslakiin tulisi PAMin mukaan ottaa uusi alipalkkausrikos. Tällöin tahallisesti alipalkkaa maksava voisi saada myös rangaistuksen alipalkkauksen maksamisesta ja tapaukset tulisivat yleisen syyttäjän asiaksi.

– Tämä tarkoittaisi, että saataisiin yleinen syyttäjä asialle, kun työnantaja huijaa liian pienillä palkoilla, Selin sanoo.

Hän muistuttaa, että tahallinen alipalkkaus on välistä vetämistä, jota ei Suomessa ole perinteisesti hyväksytty.

– Minusta sitä ei pitäisi hyväksyä työmarkkinoillakaan eikä päästää liian pieniä palkkoja maksavaa luikertelemaan vastuusta. Siksi tarvitaan rikoslakiin pykälä alipalkkauksesta.

Alipalkkaajalle kilpailuetua

Alipalkkauksessa on kysymys siitä, että työntekijälle maksetaan vähemmän kuin mitä hänelle kuuluisi maksaa. Vähimmäistyöehdot määräytyvät yleissitovilla työehtosopimuksilla ja, jos sellaista ei ole, palkkaa kuuluu maksaa alan yleisen palkkatason mukaisesti.

– Maksamalla muita vähemmän työnantaja saa etua kilpailijoihinsa nähden. Tämä voi jatkua vuosia. On mahdollista, että ainut seuraus tästä on vain syntyneen velan maksaminen sille työntekijälle, joka velkoo saataviaan.

ILMOITUS

Nuoret ja maahanmuuttajat kärsivät

Pahimmat alipalkkaustapaukset koskevat heitä, jotka ovat työmarkkinoilla muutenkin heikommassa asemassa. Käytännössä puhutaan nuorista ja maahanmuuttajista, joille työelämän käytännöt eivät ole tuttuja.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin neuvontakanaville tuli jäseniltä viime vuonna noin 50 000 yhteydenottoa, joista vajaa viidennes koski palkkoja ja palkkasaatavia. Reilussa 900 tapauksessa PAMia tarvittiin osapuoleksi selvittämään asiaa ja 112 tapaukseen PAM myönsi oikeusavun.

– Luvut osoittavat, että palkanmaksu ei ole aina helppoa ja palkkojen maksussa voi tapahtua tahattomia virheitä. Tällaisen asian voi kuitenkin aina oikaista, Selin toteaa.

Jos työnantaja ei kuitenkaan suostu asiaa oikaisemaan, liian pientä palkkaa saaneen on vietävä asiansa oikeuteen. Asia ei kuulu poliisille eikä yleiselle syyttäjälle, joka voi tarttua asiaan ainoastaan, jos voidaan epäillä kiskonnan tapaista työsyrjintää. Siinäkin tapauksessa taloudelliset sanktiot ovat erittäin pienet.

– Kynnys lähteä oikeuteen on todella korkea ja se merkitsee, että kiinnijäämisen riski on todella pieni. Arvioin, että ilman ammattiliiton tukea oikeuteen pystyy lähtemään todella harva, Selin toteaa.