Suomalaiset haluavat, että ilmastokriisin ratkaisu on seuraavan hallituskauden ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoja. Yhä useampi suomalainen on lisäksi jo muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2019 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Lisäksi selvitettiin, miten näkemykset ovat muuttuneet vuodesta 2015.
Tutkimukseen osallistui 1 013 iältään 15-74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Omaakin lompakkoa saa rokottaa
Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire ja kriisitietoisuus on noussut selvästi. Ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa tulevalta hallitukselta toivoi neljä vuotta sitten 52 prosenttia vastaajista, nyt 70 prosenttia.
75 prosenttia haluaa EU:n näyttävän muulle maailmalle esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä riippumatta tämän mahdollisista vaikutuksista EU:n kilpailukykyyn. Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla edelläkävijä uusien päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönotossa.
Suomalaisista 44 prosenttia kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Lähes puolet vastaajista on valmis fossiilisten polttoaineiden sekä lihan ja maitotuotteiden verojen nostamiseen. Kolmasosa suomalaisista on valmis uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämiseen vuonna 2030.
Uhka taloudelle ja turvallisuudelle
Ilmastonmuutos nähdään nyt entistä selvemmin osana turvallisuuspolitiikkaa. 76 prosenttia suomalaisista näkee ilmastonmuutoksen muualle kohdistuvien vaikutusten aiheuttavan Suomelle turvallisuusuhkia. Neljä vuotta sitten näin ajattelevia oli 67 prosenttia.
Yli puolet pitää ilmastonmuutosta myös taloudellisena uhkana Suomelle, mutta 80 prosentin mielestä sen hillitseminen edellyttää uutta osaamista, esimerkiksi uusia teknisiä ratkaisuja, mikä taas voi luoda työpaikkoja ja parantaa Suomen kilpailukykyä.
Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus tukea köyhimpiä ilmastokriisin ratkaisemisessa ja että Suomen tulisi suunnata kehitysapua enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Huoli näkyy kulutusvalinnoissa
Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista näkyy nyt enemmän myös kysyttäessä arjen valinnoista. Kun 2015 vain 29 prosenttia vastaajista kertoi muuttaneensa omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi, nyt 41 prosenttia arvioi toimineensa näin.
Selvästi yli puolet suomalaisista kertoo esimerkiksi jo vähentäneensä sähkönkulutustaan ja lähes puolet vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Noin kolmannes oli selvittänyt oman hiilijalanjälkensä laskurilla ja neljännes aikoo kompensoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä lähivuosina.
Reilusti yli puolet vastaajista toivoo lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja neuvoja ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.
Noin 40 prosenttia suomalaisista ilmoittaa vähentäneensä lentämistä ilmastosyistä. Yhtä suuri osa vastanneista aikoo vähentää lentämistä seuraavan viiden vuoden aikana. Hieman alle puolet (45 %) on matkustanut lentokoneella viimeisen vuoden aikana.
Asuinpaikka ja toimeentulo vaikuttavat
Tarve sosiaalisesti oikeudenmukaisille ilmastotoimille korostuu myös kyselyssä. Näkemykset jakaantuvat voimakkaasti asuinpaikan ja toimeentulon mukaan: pääkaupunkiseudulla ilmastotoimiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin maaseudulla, ja ne taloudet, joilla on enemmän rahaa käytettävissään, ovat valmiimpia politiikkatoimiin ja myös tekemään itse enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kannattavat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja naiset sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Epäilevimmin kunnianhimoisiin toimiin suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät.
Tehokkaampien ilmastotoimien esteenä suomalaiset näkevät erityisesti ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden kalleuden. Keskeisenä haasteena pidetään myös sitä, että poliittiset päättäjät eivät uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa ja että runsaasti päästöjä tuottavilla eturyhmillä on vahva asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.